Uuden äärellä

Siitä mitä milloinkin on sydämellä

sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Lomanen Sortavalassa ja värien voimaa

›
K un suunnitelmat laaditaan etukäteen, on hämmästyttävää, miten usein olosuhteet sopivat niihin . (Positiivarit 8.8.2019) Veistos Sort...
maanantai 14. lokakuuta 2019

Vuosi on kulunut ❤ diagnoosistani

›
Turusen solan lehtikultaa Vuonislahdessa 11.10.2019 "Jokainen metsä on Jumalan puisto, pudonnut lehti eletty elämä" (Sylvi Ke...
3 kommenttia:
perjantai 27. syyskuuta 2019

Paaterin taikaa 20.9.2019

›
  Tärkeintä on katsoa kuinka valo lankeaa (Eva Ryynänen). Sain olla viikko sitten 20.9 Paaterissa seuraamassa tietokirjailija Sirpa Sulo...
sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Vuonislahden muikkumarkkinoilla 21.9.2019

›
Ajattele kuinka onnellinen olisit, jos juuri nyt menettäisit kaiken mitä sinulla on - ja sen jälkeen saisit sen kaiken takaisin. -Fr...
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Oma kuva
Tuija Anita
Luonto, (mikro)historia, perinteet ja kulttuuri kaikkinensa ovat tärkeitä, mm. kirjallisuus ja musiikki. Järjestötoiminta mm. sydänjärjestöissä tuo elämään sisältöä ja sosiaalisuuttakin. Työelämä on ollut kohdallani aina keskeistä, nyt jälkikäteen ajatellen kenties liiaksikin. Noin 45 vuoden ansiotyöni päättyi eläköitymiseen loppusyksystä 2018. Tein toimistotöitä 70 - 90-luvuilla ja työn ohessa opiskelin mm. lukion aikuislinjalla, sen jälkeen suomen kieltä, kirjallisuutta ja kasvatustieteitä Joensuun yliopistossa. Valmistuin FM:ksi n. viidessä vuodessa vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen tein tuntitöitä yliopistossa ja n. 20 v. toimin suomen kielen ja viestinnän opettajana amk:ssa. Myös viikoittainen siirtyminen maaseutumajaamme luonnon keskelle Pielisen rannalle on tärkeää. Eläkkeelle jääminen ja krooninen sydänsairaus osuivat kohdallani samaan aikaan, ja olivat suuria elämänmuutoksia molemmat. Elämä yllätti aiemmin terveen. Olin todellakin uuden edessä. Pyrin elämään nyt tätä hetkeä, tulevasta ei tiedä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.