Uuden äärellä

Siitä mitä milloinkin on sydämellä

lauantai 14. tammikuuta 2023

Alkaneen vuoden näköaloja, huolia ja toiveikkuuttakin

›
Tammikuun postaukseeni ajattelin laittaa hieman vähemmän tekstiä ja enemmän kuvia ja näköaloja avartavia mietelauseita. Kuvat ovat vuosien ...
tiistai 6. joulukuuta 2022

Kaamoksen keitailla Elizan, Édithin ja Lempin seurassa

›
Adventtikirkkomme joulupuu 🎄 Avaan yleensä aamuisin ensimmäiseksi radion , ja kerran siellä miesääni koskettavasti ja ajankohtaisesti laulo...
tiistai 8. marraskuuta 2022

Piristystä marraskuuhun juureksista ja muusta kotoilusta

›
Iltarusko Linnunlahden uimarannalla lokakuussa 2022 Radiossa lauletaan par'aikaa lonkeronvärisestä taivaasta. Tuon juoman väristä taivas...
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Oma kuva
Tuija Anita
Luonto, (mikro)historia, perinteet ja kulttuuri kaikkinensa ovat tärkeitä, mm. kirjallisuus ja musiikki. Järjestötoiminta mm. sydänjärjestöissä tuo elämään sisältöä ja sosiaalisuuttakin. Työelämä on ollut kohdallani aina keskeistä, nyt jälkikäteen ajatellen kenties liiaksikin. Noin 45 vuoden ansiotyöni päättyi eläköitymiseen loppusyksystä 2018. Tein toimistotöitä 70 - 90-luvuilla ja työn ohessa opiskelin mm. lukion aikuislinjalla, sen jälkeen suomen kieltä, kirjallisuutta ja kasvatustieteitä Joensuun yliopistossa. Valmistuin FM:ksi n. viidessä vuodessa vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen tein tuntitöitä yliopistossa ja n. 20 v. toimin suomen kielen ja viestinnän opettajana amk:ssa. Myös viikoittainen siirtyminen maaseutumajaamme luonnon keskelle Pielisen rannalle on tärkeää. Eläkkeelle jääminen ja krooninen sydänsairaus osuivat kohdallani samaan aikaan, ja olivat suuria elämänmuutoksia molemmat. Elämä yllätti aiemmin terveen. Olin todellakin uuden edessä. Pyrin elämään nyt tätä hetkeä, tulevasta ei tiedä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.