keskiviikko 21. syyskuuta 2022

Ruokavaliomuutoksia sähköä säästäen

Syyskesän iltaruskoa Marttalan rannassa v. 2022
Kotimaisen ruoan päivää vietettiin 4.9.2022. Sen ja tämän vuodenajan kunniaksi hehkutan siitä, millaista hyvää ruokaa maa ja metsä tarjoaa meille.  Lisäksi kirjoitan hieman harrastuksista sekä terveysasioista ja liikunnasta. Koronalta olen toistaiseksi välttynyt neljän rokotuksen ja varovaisuuden turvin, ja toivon että välttyisin vastakin. Lopuksi soveltavana ja ajankohtaisena marttailu-osiona on sähkönsäästövinkkejä lähdettä käyttäen. Lähiaikoina teen Joensuun Kalevalaisten Naisten kanssa kulttuurimatkan Ilomantsiin ja hieman myöhemmin yhdistetyn teatteri- ja kurssimatkan Jyväskylään. Niistä toivon saavani inspiraatiota ja vaihtelua vakituisiin teemoihini seuraavaan blogipäivitykseeni. Ehkäpä fiktiotakin jossain vaiheessa - kai blogiinkin voi sellaista kirjoittaa?

Luonnonkukkia syyskuun puolivälissä v. 2022
Liikunnan tärkeyttä on tarpeen muistutella mieleensä aina vaan – kaipa niin kauan kuin vain ylimalkaan pystyy liikkumaan. Jos ohjattua jumppaa ei ole ollut jonakin päivänä, pyrin lähtemään illalla sauvakävelylle. Jos lähtö tökkii (muka?) huonon sään vuoksi, laitan YleAreenalta kuulumaan jonkin n. tunnin mittaisen kiinnostavan haastattelun puhelimen kuulokkeista, sillä saan itseni kynnyksen yli. Niskasta kiinni vaan ja menoksi! Onneksi on puhelin, kuulokkeet ja netissä on runsaasti mielenkiintoisia haastatteluja ja keskusteluohjelmia. Jos muut ajoitukset sen suinkin sallivat, ma TAI ti menen tunniksi ohjattuun JoenVolin jumppaan, samoin keskiviikkona klo 10–12. Pääasiassa nämä ovat nk. seniorijumppia, keskiviikkona klo 11–12 keskitytään niskaan, hartioihin ja selkään. 
Omenoita oli joissakin puissa näinkin runsaasti syksyllä 2022
Lauluharrastuksista tällä kertaa se, että nykyään minulla on torstaisin peräti kolme lauluharrastusta: aamupäivällä on seniorilauluryhmä, iltapäivällä yksinlaulutunti ja illalla vielä kuoro. Mietin, että aika paljon on laulua sattunut samalle päivälle. Useampi lauluharrastus päivässä ei sinänsä rasita, pikemmin virkistää, ja ajalliselta kestoltaan eka ryhmä on vain vajaan tunnin, laulutunti vajaan puoli tuntia ja illan kuoro 1,5 t. Ilmoittauduin myös musiikin teoriaan, mutta se ei toteutunut osallistujien vähyyden vuoksi. Kotoa lähteminen vaatii toisinaan oman ponnistuksensa. Haastavinta on saada itsensä kynnyksen yli, oli lähtö sitten mihin vain, vaikka lenkille.
... joissakin puissa omenoita oli vain niukasti
Kun muistelen työaikojani, silloinhan sitä riensi aamuvarhaisesta iltaan eri paikkoihin, väliajat valmisteli uutta työpäivää, ja toisinaan rästejä purkaessa meni viikonloputkin... Toki silloin oli nuorempi. Yöunet jäivät usein lyhyiksi siksikin, jos oli ns. ylikierroksia, stressiä. Huomaan nyt eläkkeelläkin, jos tulee liikaa aktiviteetteja samalle viikolle, yöunet huononevat heti. Fb antoi muiston 20.9.2013: ”Eipä hyväuniset tiedäkään, millainen olo on vähemmän hyväunisella, kun saa nukkua 8 tuntia putkeen kertaakaan havahtumatta! Ehkä nukkumapaikan lämpötilalla (mökillä noin 18) oli osuutensa asiassa” 👍
Muikkumarkkinoilta 17.9 hankittiin kotimaisia omenoita ja päärynöitä
Univelkaa todellakin oli silloin, ja olen nyt enemmän kuin kiitollinen, kun eläkkeellä yöunet ovat korjautuneet – jos vain en pakkaa viikkojani liian täyteen. Eräs sometuttu kommentoi, että miten sinä jaksatkin olla noin monessa mukana! Vastasin, että silloin jaksan, jos olen nukkunut tarpeeksi. Jos takana on huonosti nukuttu yö, energia on nollilla, sydän tykyttää ja mieliala on matala. Nykyään aamut ovat hitaita, ja tuntuu uskomattomalta, että saatoin olla työvuosina kuntosalilla tai uimahallissa jo kuuden aikaan, olinhan herännyt useimmiten noin klo 4–5. Nyt moinen ei tule kuuloonkaan. Rohkenen tunnustaa, että en lähde liikkeelle ennen kymmentä, ellei ole aivan pakko.
Puolukoita oli tänä syksynä eri paikoissa kuin tavallisesti
Nyt on ihanaa seurata kaikessa rauhassa vuodenaikojen vaihteluakin. Toki eläkkeelläkin on suotavaa pitää päivärytmi kutakuinkin säännöllisenä. Elokuussa kirjoitin, että vasta nyt neljän vuoden jälkeen alan ns. tottua eläkkeellä oloon. Huomaan myös, että voin nykyään lähteä esim. johonkin kulttuuririentoon ex tempore, se ei nyt vaadi sen kummempaa suunnittelua. Saatan lähteä hetken mielijohteesta vaikka johonkin ilmaiskonserttiin, mihin ei tarvitse varata lippua ennakkoon. Tämä kaikki on varmasti yksilöllistä, toisilla tällaiset elämän muutosvaiheet eivät ota niin pitkää totuttelua uuteen. Joillekin voi tulla tarpeettomuuden tai tyhjyyden tunnettakin, ja näin on kai silloin, jos on tottunut ajattelemaan, että pitää olla koko ajan hyödyksi jollekin.  
Puolukoita aivan uudesta paikasta

Seuraavaksi maan ja metsän tarjoamaan ravintoon, ruokavaliomuutokseen ja myönteisen ajattelun voimaan. Jos kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulee syötyä vain vähän, tunnen sen olossani, on jotenkin tukkoinen ja väsähtänyt olo. Yritän muistaa, että joka päivä pitää syödä jotakin luonnon tuottamaa, esim. kesäkurpitsaa ja sipulia wokkipannulla paistettuna, mustikoita, tomaattia, herukoita, karviaisia, kurkkua, kotimaista päärynää tai omenaa. Myönteisen ajattelun voimalla ruokavaliomuutoskin mielestäni etenee! Koetan ajatella mitä hyvää saan tämän muutoksen myötä, en mieti sitä onko ankeaa, jos jostain (ns. herkut?) luopuu. 

"Jos sinä haluat nuotion, tarvitset puita;
jos sinä haluat ilmaa renkaaseen,
tarvitset pumpun; jos sinä haluat
onnistumisia elämääsi,
tarvitset myönteisiä ajatuksia
." (Positiivarit 18.8.2022.)

Saimme kaksi sankollista puolukoita viime viikonloppuna
Myönteisyys on tarpeen siksikin, jos välillä kohtaa mielipiteissään vahvan henkilön tai henkilöitä, jotka pystyvät kääntämään ajatukset nurjaksi – näin jotenkin tiiviisti ilmaistuna. Hyvät aikeet tyhjäksi tekevä kommentti kolahtaa ainakin väsyneenä. Jos kerron yksinkertaisen esimerkin siitä, että kolesteroliarvoni ovat kohentuneet, juttukumppani vastaa, että eivätpä taida olla vielä TARPEEKSI hyvät ja/tai kohtahan ne ovat kuitenkin jälleen huonoissa lukemissa. Tuohonkin on kiinnitettävä aina vaan huomiota, jos käy niin herkillä, että antaa moisen vaikuttaa. 

Tapasin viime lauantaina muikkumarkkinoilla Aina Inkeri Ankeisen -hahmon luoneen Pilvi Hämäläisen äidin, ja juttelimme hänen kanssaan mm. Pilvin esikoiskirjasta Cinderellasta, joka julkaistiin nyt syyskuussa 2022. Se kuvaa pienen kaupungin elämää, ja arvailen että hahmoissa voi tunnistaa myös ankeuttajan, äärimmilleen katkeroituneen pessimistin. Laitoin ko. kirjan kirjastosta varaukseen, ja ehkäpä palaan tähän vielä.

Tyrnejä Savossa
Onneksi omaa asennettaan tai ajatteluaan voi muuttaa. Koetan ajatella esim. uusista ruokatottumuksista niin, että onpa hyvä, että olen saanut nuo veren rasva-arvojen lukemat kääntymään (heviä lisäämällä ja ns. herkkuja vähentämällä) suotuisampaan suuntaan jo vajaassa puolessa vuodessa. Kokonaiskolesterolini oli nyt elokuussa jo suositusrajoissa, samoin hdl ja triglyseridit. Ldl pitäisi saada vielä alle 3:n. Kolesteroli-lääkitystä minulla ei ole, sydänlääkkeet kyllä. Vaaka osoitti, että paino on pudonnut ruokavaliomuutoksen myötä muutaman kilon viime kuukausien aikana. Painon putoaminen johtunee lähinnä siitä, että ns. tyydyttyneet rasvat on karsittu ruokavaliostani niin tarkkaan kuin pystyn.
Terveellistä tyrniä talveksi desin pusseihin pakastettuna
Haluan uskoa, että kun muutin ruokavaliota, myös hiukset tuntuvat nyt jotenkin paksummilta ja kasvavat nopeammin, kynnet hyväkuntoisemmat, iho parempi, ei ole turvotuksia kuten silmäpusseja. Tämän ikäiselle kaltaiselleni ei ulkonäkö liene se ykkösasia, mutta ihan hauska huomio tuo on kuitenkin 😀 Mihinkään kohtaan ei näköjään kolotakaan, kun vain muistaa liikkua, nukkua riittävästi ja syödä terveellisesti. Sen verran pessimismi tai mikä lie varovaisuus nostaa päätään, että sitä en tietenkään tiedä, kuinka kauan tämä hyvä olotila kestää, mutta olen iloinen siitä ajasta, minkä se kestää.
Kantarelleja löytyi vielä 11.9 Savostakin
Tämä vuodenaika on kasvisten käyttäjien unelmavuodenaikaa. Helppotekoista, yksinkertaista ja maukasta kasvisruokaa saa paistamalla esim. paksuhkoja kesäkurpitsasiivuja rypsiöljyssä pannulla, pieni tippa sitruunamehua riittää mausteeksi. Mielestäni se on todella hyvä tämän kauden ruoka. Meille käy mainiosti rypsiöljy ja ennen muuta juuri kotimaisuutensa vuoksi. Sain nauttia kyläkaverini luona paistettuja kesäkurpitsaviipaleita, joiden päällä oli juustoa. Se oli aivan ihanaa, todella maukasta. Ns. kolesterolihälyttimeni hälyttää nykyään juustosta, mutta kylässä syön suurella nautinnolla sitä mitä tarjotaan.
Syyskuun toisena viikonloppuna ei Savostakaan löytynyt vasta kuin muutama suppilovahvero
Muissakin ruoissa on suosittu nyt kesäkurpitsaa. Joskus paistamme kurpitsakuutiot pannulla mifusuikaleiden tai -murun kanssa, joukkoon tuoreita kantarelleja, mausteita ja kauraruokakermaa. Hyvää on ja nälkä lähtee. Kaapissamme on tähän vuodenaikaan yleensä tuoreita pensaspapuja, jotain kaalia ja kesäkurpitsaa. Joskus lisäkkeeksi laitetaan härkistä. Välillä täytyy tehdä inventaariota kuiva-ainekaapissakin, nyt siellä on mm. kaksi tomaattimurskapurkkia lähentelemässä viimeistä suosituskäyttöpäiväänsä – johonkin ruokaan ne siis. Ruokahävikkiähän pitää välttää!

Näitä (kuva alla) itse kasvatettuja, terveellisiä ja makoisia herkkuja sain Savon sukulaisiltani mukaanikin - osa heti syötäviksi tai pakastimessa säilöttäväksi. Esimerkiksi heidän puutarhassaan kasvaneet luumut ja pienen kasvihuoneensa tomaatit ovat yhtä makeita kuin karkit. Myös tyrniä sain poimia sen verran kuin halusin. Melkein pari litraa taisi tulla, kun putsasin nuo käsin poimitut marjat  desin pusseihin ja pakastin. Sain heiltä myös itsekasvatettuja paprikoita ja lehtikaalia. 

Tätini kasvattamia tomaatteja, paprikoita ja luumuja
Tätä kirjoittaessani taustalta kuuluu peruna-ohjelma radiosta. Olen tainnut kirjoittaa tästä aiemminkin, että ylipainoisena pari kymmentä vuotta sitten karttelin perunaa lihomisen pelossa, samoin mm. aamupuuroa. Nyt molemmat ovat vakituisesti ruokavaliossani, ja en ole ylipainoinen. Tietysti se on monen tekijän summaa. Toisaalta tuskinpa edes jaksaisin syödä perunaa ja puuroa niin paljoa, että sillä lihoisin 😏 Peruna sopii ruokavaliooni siksikin, että pidän (kuorineen) keitetyn perunan mausta, kun se on jätetty keittäessä sopivan napakaksi. En ole oikeastaan koskaan välittänyt esim. ranskalaisista perunoista tai vaikka perunalastuista. Hyvin tehty perunamuussi kyllä maistuu mainiolta ja perunaa sisältävät laatikot ja keitot tietenkin. Lapsuuden herkkuruokaani oli perunavelli, ja sitä voisin kyllä tehdä useammin nykyäänkin. 
Lehtikaalin jatkokäsittelyä
Lehtikaalin käyttöön sain eräistä netin ruokaryhmistä hyviä vinkkejä: huuhdottu ja silputtu lehtikaali (josta ns. lehtiruodit on poistettu) laitetaan reilun kokoisiin pakastepusseihin, pakastus ja sen jälkeen pakastuneen lehtikaalin nopea murustelu (siinä pussissa) lähes jauheeksi ja pussi takaisin pakastimeen. Siitä voi ottaa tarvitsemansa määrän wokkiin, pestoon, smoothieen, taikinaan, keittoihin, muhennoksiin, perunamuussiin, piirakoihin, salaatteihin jne.

Tämä on kätevää ja helppoa, eli näin saamme viherjauhetta mekin, joilla ei kuivuria ole. Kiertoilmauuniakaan emme nyt näinä sähkönsäästöaikoina juuri käytä.
Ne lehtiruoditkin tällainen nuuka emäntä käyttää pätkittyinä esim. wokkiin, keittoon tai muhennokseen. Hävikki pienenee silloin siltäkin osin. 

Näkymä kukkavintiltä Kukkakuhhauksessa Rääkkylässä
Olen miettinyt tätä nykyä entistä enemmän minkä vain hävikin vähentämistä ja kaikenlaista säästämistä muutenkin; ja olkoon tämä loppuosa sähkönsäästövinkkeineen soveltavana marttailu-osiona 👍 Ruoka ja etenkin sähkö kallistuvat – ken tietää, voivat kallistua paljonkin. Sähkölämmitys on vähintään puolet asunnon sähkölaskusta, ekosahko.fi toteaa. Katselin em. sivuilta säästövinkkejä, joista meillä onkin toteutettu jo kauan sitten suuri osa. 
Kerrostalossa sähkön kulutus ei ole niin suurta, mutta mökin sähkölämmityksestä tuleva lasku kylppärin ja saunan lattialämmityksineen pelottaa jo etukäteen – etenkin, jos tulee kovien pakkasien talvi. Jotakin voinee tehdä itsekin. Laitan tähän seuraavaksi itselleni(kin) muistutukseksi seuraavat em. lähteestä referoimani vinkit.
Auringonkukkia Kukkakuhhauksessa
Huoneisiin on hankittu lämpömittarit ja säädetty lämpötilat sopiviksi. Ekosähkö kirjoittaa, että kun lasket asuintilojen lämpötilaa yhdellä asteella, lämmityskulut laskevat 5 %. Alenna kodin lämpötilaa, kun lähdet useammaksi päiväksi pois. Tarkista termostaattien kunto ja säädöt. Älä peitä patterin termostaattia huonekaluilla tai verhoilla. Peitetty termostaatti ei tunnista huoneen todellista lämpötilaa eikä säädä patteria oikein. Tiivistä ikkunat ja ovet. Tuuleta nopeasti ikkunoiden kautta ristivetotuuletuksella. Lyhyt tuuletus riittää – lämpöä ei kannata karkottaa harakoilleKun pesutilassa on vain sähköllä toimiva lattialämmitys (kuten meillä mökillä), opettele säätämään sitä. Pari astetta viileämpi lattialämmitys säästää paljon sähköä. Jos olet kesällä poissa pitkiä aikoja, katkaise pesutilojen lattialämmitys kokonaan.
Värikkäät asterit ruskametsä taustanaan muikkumarkkinoilla 17.9
Veden kulutuksessa olemme olleet mielestäni suorastaan ylisäästäväisiä jo tähänkin asti, ja näin on myös kerrostaloasunnossa, jossa ei ole omaa vesimittaria. Lähteen antamat vinkit: Älä juoksuta vettä turhaan. Sulje hana siksi aikaa, kun saippuoit itseäsi tai levität shampoon hiuksiisi. Käy nopeasti suihkussa. Kun otat viiden minuutin suihkun, vettä kuluu vain 60 litraa. Käytä mukia hampaita pestessäsi. Kolmen minuutin hampaiden harjaus hana auki voi viedä jopa 30 litraa vettä. Yllättävän paljon! Lue lämminvesivaraajasi käyttöohje. Säädä käyttövesivaraajasta lähtevän veden lämpötilaksi 5560 astetta.

Kuvatekstiä alla olevaan: Tiistaina 20.9 poikkesin kurinalaiselta kolesterolin karttelun linjaltani syömällä ulkona avotulella grillatun makkaran ja kahvin kanssa palan herkullista kurpitsakakkua. Molemmat maistuivat erinomaisilta 😋 Kävimme JoenVolin kiltalaisten kanssa pyöräretkellä Männikköniemessä. Näihin herkutteluihini suhtaudun aika lailla samoin kuin kyläpaikoissa ruokailuun, eli nautin täysillä siitä mitä tarjolla on – oli siinä sitten tyydyttynyttä rasvaa tai ei.

Makkaranpaistossa Männikköniemessä 20.9

Valot ja sähkölaitteet: Lampuissa on jo siirrytty hehkulampuista energiatehokkaisiin energiansäästö- ja ledilamppuihin. Vinkit: Sammuta valot ja säästä valojen ohjauksella. Ohjaa valojen palamista hämäräkytkimellä, liiketunnistimella ja ajastimella. Puhdista valaisimet pölystä (pitäisi kyllä olla tarkempi pölyrätin kanssa!). Laitteita ei kannata pitää päällä, ellei niitä käytetä, myös valmiustila kuluttaa sähköä. Hanki kaksi kytkimellä varustettua jatkojohtoa: toinen viihdelaitteille ja toinen tietokoneelle. Silloin voit kytkeä laitteiden valmiustilat pois yhdestä kytkimestä. Osta energiatehokkaita laitteita. Varmista myyjältä viihdelaitteen ja tietokoneen käyttö- ja valmiustilan teho (W). Sulje kokonaan sellaiset viihdelaitteet, joita et katso etkä kuuntele.

Halosen tilan upeita auringonkukkia muikkumarkkinoilla 17.9

Sauna, ruuanlaitto ja pyykkiKiuas on kodin suuritehoisin laite ja se kuluttaa perhekäytössä noin 1 000 kWh vuodessa. Yli puolet tästä kuluu saunan alkulämmitykseen ja loput kiukaan lämpimänä pitämiseen. Tunnin saunomiseen menee 8 kWh sähköä, joka maksaa noin euron, kun sähkö maksaa 12 snt/kWh. Sopiva saunomislämpötila on 70–80 astetta. Sähkösaunat ovat meillä käytössä niin maalla kuin kaupungissakin, joten tähän pitäisi kiinnittää huomiota aivan erityisesti.

Pyykinpesusta ekosähkö ohjeistaa, että pese täysiä pyykkikoneellisia. Pika- ja vajaatäyttöohjelma kuluttaa lähes yhtä paljon sähköä kuin täysi koneellinen. (Lisä)sähköä kuluttavaa esipesua meillä ei pyykeille tehdä, sillä vaatteet eivät ole mielestäni niin likaisia. Pyykit kuivatetaan telineessä tai ulkona ja pyykinpesulämpötilaksi on riittänyt 40 astetta.

Kesällä voi joskus ottaa käyttöön entisajan "pyykkikoneen" 😉
Pakastimeen riittää -18 °C ja jääkaappiin +5 °C. Pakastin ja jääkaappi ovat jo sekä mökillä että kaupunkiasunnossa kauempana lämpöpattereista ja liedestä. 
Sulata pakastin säännöllisesti (onneksi toinen osapuoli on meillä tosi huolellinen tässäkin). Silloin kylmälaite kuluttaa vähemmän energiaa. Imuroi kylmälaitteen tausta ja tuuletusaukot säännöllisesti, ainakin kerran vuodessa. Maakellaria käytetään mm. puolukoiden ja sienien säilömisessä. 
Puuta poltetaan yhä enemmän hellan uunissa

Ruoanlaitossa uuniruoat ja leipominen ovat meillä jääneet jotenkin itsestään pois. Tämä osin myös siksi, että liedellä valmistettavat ruoat riittävät näköjään tässä elämänvaiheessa. Leipomista harrastin aiemmin varsin aktiivisesti, mutta nyt kun niiden pitää olla gluteenittomia, en saa niitä mielestäni kunnolla kohoamaan tai muuten onnistumaan siten kuin toivoisin. Esimerkiksi gluteenittomat perunaletut kyllä onnistuvat hyvin, ja niitä tehdään aina silloin tällöin pannulla.  
Vinkit: Ruoanlaitossa ja leipomisessa suurin vaikutus energiankäyttöön on lieden käyttäjän tavoilla ja tottumuksilla; valitse kattilat levyjen koon mukaan jne. Älä pese astioita käsin juoksevan veden alla. Käsin pesu on edullista vain silloin, kun astiat pestään ja huuhdellaan altaissa.  (Vinkit referoitu ekosahko.fi.)

Säästöterveisin ja hyvää syksyn jatkoa toivottaen  🍁 🍂 🍎