Mitä matkalle mukaan 👵

Mitä sitten kattilaan laitatkin, sen löydät lusikastasi 😊

 Olen kohtapuoliin lähdössä Petroskoihin neljän vrk:n kuoromatkalle, ja päätin miettiä nyt tavallista tarkemmin mukaan otettavia vaatteita yms. – ettei tulisi pakattua liikaa tai ettei jotain olennaista jäisi pois. Toisaalta tämä on ensimmäinen pidempi reissuni sairastumiseni jälkeen, joten koetan muutenkin ennakoida asioita niin paljon, kuin se nyt omassa varassa on. Pidän myös listoista, hih, ja nyt tämä blogiteksti saakin hoitaa listan tehtävää 😊  Kun matkustelen harvoin mökkimaisemia kauemmaksi, huomaan, etten oikein osaa enää valita matkakamppeitakaan. Havaitsin sen jopa Kiipulan taannoisella kahden vrk:n kuntoutuskurssireissulla, sillä mukanani oli vain hassuja tai vähintäänkin epäkäytännöllisiä vaatteita.  Nuorempana tuli matkusteltua enemmän, ja reissussa oli silloin yleensä liikaa vaatteita, mutta em. matkalla niitä sitten olikin liian vähän! Kuinka sitten pakkaisi, jotta mukana olisi kaikki tarvittava, mutta ei liikaa. Sitä pohdiskelen seuraavassa. 

En ota reissuun isoa matkalaukkua, vaan pyörillä vedettävän kassin. Siihen ei mahdu kovin paljoa. Pitääkin muistaa vielä laittaa jonkinlainen nimi-/osoitelappu siihen kassiin, koska kiinteänä siinä ei näköjään sellaista ole. Matkustamme täydellä bussilla, enkä toisaalta jaksa ainakaan nykyoloissani raahata isoja kasseja/laukkuja. Siispä mahd. vähällä matkatavaralla pitäisi pärjätä. Sääkin voi olla ihan mitä vaan, voi olla helle tai hyvinkin koleaa, tuulista ja sateista. Se asettaa tietysti omat haasteensa. Netistä voisi toki katsella säätä jo ennakkoon.

Punaista feresiäni pienempään tilaan menevän arkiferesimekon (kuva) ajattelin pakata mukaan ja tietysti sen esiintymisissä käytettävän "kuorobontson" (kuva). Olisikin hauskaa edetä ajatuksella luovalle matkalle luovat kuteet, ts. feresimekon kanssa jotain ”verkkopellavahässäkkää” hartioille jne.  Bussimatkalle laitan jaloille mukavat tennarit ja lisäksi pitänee pakata hameen kanssa pidettäväksi jotkin jalkoihin hyvät pikkukengät tai käypäset sandaalit. Sandaalit saatankin ottaa, jos laukkuun mahtuu; ja olisi hyvä, jos löytyisi sellaiset, mitkä menevät tarvittaessa sekä feresin että hameen kanssa 👍 Nykyisin jalkani ovat herkemmät turpoamaan etenkin lämpimässä, joten lentosukat voisivat olla hyvät myös tällä pitkällä bussimatkalla.  Olkalaukkuun (tai vaihtoehtoisesti kuoron laulujuhlareppuun) otan passin viisumeineen, maksuvälineet (myös Sortavalan matkalta ylijääneen valuutan), matkavakuutuskortin, puhelimen, lääkkeet, lääkelistan, kotiavaimet, pienen käsidesipullon, nenäliinat, aurinkolasit, pähkinäpussin ja/tai välipalapatukan ja vesipullon. Puhelimen laturi kulkee matkakassissa ja passista + viisumista ja matkavakuutuskortista taidan näpätä vielä varuiksi kuvat puhelimeeni. Ns. toilettipussukkaan hammasharja + tahna, dödö, harja + kampa, voiteet, laastarit, vatsalääkkeet, meikit ja minipullot hiusten pesuun/hoitoon. Kylläpä alkaakin olla jo tavaraa! Eräältä netin keskustelupalstalta huomasin hyvän vinkin vauvan ihon puhdistukseen käytettävistä puhdistuspyyhkeistä. Testaukseen menee tämä vinkki, sillä niillä voi kuulemma tarv. puhdistaa mm. pikkutahrat vaatteista ja meikit naamasta. Elävästi palautuu mieleen hetkiä, jolloin lokki ruikki sen puhtaan puseron selkämykseen tai jäätelöä tipahti rinnuksille… Silloin voisi tuo puhdistuspyyde olla hyvinkin käyttökelpoinen.

Tämän huonounisen on syytä pakata mukaan myös siihen tarvittavat tykötarvikkeet, mm. korvatulpat ja silmäsuojukset sekä jotain iltaluettavaa. Päänsärkylääkettä ja pullonavaajaa tuskin tarvitsen, mutta pienen veitsen ja lusikan saatan pakata mukaan. Joitakin vuosia sitten hankkimani pieneen tilaan litistyvä käsilaukku ja kankainen ostoskassi kulkevat matkakassin pohjalla. Viuhka olisi hauska ja kevyt mukana kuljetettava kuuman päivän varalle 😊

Kerrospukeutuminen matkustamisen ajalle on kokeneen matkailijakaverin antama hyvä idea, sillä siten esim. laukussa tilaa vievä neuletakki ja kevyt päällystakki kulkisivat päällä. Voihan niitä kevennellä bussissa, jos siltä tuntuu. Isohko huivi hartioille tai laukkuun. Olen huomannut että esim. pashmina-tyyppinen huivi on oivallinen mukana, olipa sitten kauempana reissussa tai vaikka kolealla säällä kotikaupungin torilla. Netistä löytyy runsaasti myös solmimisohjeita, joten sillä voi kätevästi asustaakin. Shortseja, capreja tmv. en tälle matkalle pakkaa, kevyt hame tai mekko ajakoot saman asian. Pitää miettiä, otanko kukkahameen vai pellavamekon, käyttömukavuus ratkaisee. Pellava on herkkä rypistymään, mutta voihan niitä koettaa rullailla kokeneiden pakkaajien vinkin mukaisesti.
Kertakäyttösadetakki tai -sadeviitta on tuolla(kin) reissulla hyvä, sillä Äänisen rannalla usein tuulee (hih, kokemustahan mulla on sinne tasan kahdesta reissusta). Jos tuuleen yhdistyy vielä sade, niin reilun kokoinen kertakäyttösadetakki tai -viitta suojaa oikeastaan molemmilta. Ja nämä varusteet eivät vie paljoa tilaa laukussa. Meillä on tietojeni mukaan mm. lauantaina aamupäivällä esiintyminen ulkona rantabulevardilla, joten täytyy toivoa kohtuusäätä 👍

Bussimatkalle koetan valita sellaiset pitkät housut, mitä voi käyttää useamman eri yläosan kanssa; mustat suorat housut on mielestäni aina varma valinta. Se käy alaosaksi myös kuorobontson kanssa. Lisäksi laukkuun pari paitaa, sukkia ja alkkareita ja yöpaita tietysti. Hyvä olisikin, jos löytyisi jokin sellainen mekkotyyppinen yöpaita, jota voisi käyttää tarvittaessa sekä tunikana/mekkona että yöpaitana. Kokenut tuttuni kertoi, että pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa halpalennoilla matkatessa on myös se hyöty, että kulkemiset lentokentältä kohteeseen ja kotoa kentälle junan tai bussin vaihtoineen ovat helpompia. Joskus lento voi olla hyvinkin edullinen, mutta matkalaukun ruuma-maksu suuntaansa maksaakin lähemmäksi satasen. Lisäksi jos matkakaverilla on pelkät käsimatkatavarat, häntä ei tarvitse odotuttaa hihnalla omien matkatavaroitten takia. Tuttu kertoi, että kannattaa pakata pesupusseja mukaan, ja voi mennä paikanpäällä itsepalvelupesulaan, jossa on myös kuivausrumpu. Kun on oma pesupussi, ei tarvitse alkaa lajitella pyykkiä sen kummemmin. Toisaalta pikkupyykki kannattaakin pakata pesupussiin silloinkin, kun en matkalla pyykkäile; voi olla siten lentoasemalla kätevämpää, kun/jos joutuu laukkunsa avaamaan 😅

Jotkut nuoremmat tuttavat ovat olleet kymmenenkin päivän matkalla pelkän matkatavaralaukun ja esim. pienen olkalaukun kanssa. Se vaatii sellaista suunnittelua, että (ne paksummat?) pitkikset, lenkkarit ja bleiseri tai neule puetaan ylle lennolle (nehän vievät eniten tilaa); kevyt takki, mekko/hame, sandaalit, t-paitoja, caprit/shortsit, alusvaatteita, sukkia, huivi ja uikkarit laukkuun. Jos tiukkaan rullailee, mahtunevat käsimatkatavaroihin?  Liinavaatteet voisi vielä tarkistaa, kuuluvatko ne varattuun majapaikkaan. Matkapäiväkirjaa olen yleensä aiemmissa reissuissani kirjoittanut johonkin pikkuvihkoon, mutta nyt kännykkä saa hoitaa sen tehtävän, jos myöhemmin vaikka palaan matkamuisteloihin esim. täällä blogissani. 

Nähtäväksi jää, mahtuuko kaikki edellä listattu tuohon matkakassiini 😲 Jos ei, isomman laukkuvalinnan sijaan vaihtokengät tai feresimekko joutunevat vielä harkintaan mukaan otettavista. Tavoitteenihan siis on, ettei olisi paljoa mukana kuljetettavaa, mutta olisi kuitenkin kaikki tarpeellinen.  Minulla on nykyisin vuosiviisumi ja ainakin tuon ”pikkutavaran” osalta ajattelin käyttää myös jatkossa / seuraavilla matkoilla hyödykseni tätä nyt pohtimaani listaa. Petroskoin reissussa sitten näkee, mitä puuttui tai mitä oli liikaa  - vai osuiko parhaimmillaan just nappiin 😊



Kevätkaudella 2019 hankitun kuoron esiintymisasun kanssa voisi laittaa mustat suorat housut ja joko harmaan tai mustan t-paidan

Viininpunaisen feresimekkoni kanssa on tässä valkoinen feresipaita ja kudottu musta esiliina. Tulevalle reissulle tuunailen monikäyttöisyyden nimissä erilaisen yläosan, esim. verkkopellava"bontson" ja pitkähihaisen viininpunaisen t-paidan. Feresi on kyllä siitä(kin) ihana, että sen kanssa voi yhdistellä monenlaista 💜 (Kuva Ilomantsin Parppeinpirtiltä, MH)

Tämä on nk. perinnevaatteista suosikkini ja edellisellä kuororeissulla (kaksi vuotta sitten Oslossa) se olikin mukana. Tänä kesänä käytän sitä lähinnä kotipaikkakunnan kesäriennoissa. Kuva on otettu Vuonislahdessa Herranniemen pihapiirissä, MP 💞

Katseen kukkiin käännän

"Jok ainut kesä minut valtaa vastustamatta
halu olla mehiläinen.
Niityltä niitylle minä lentäisin hoilaten,
hoippuen, hyräillen
ja jäisin kukkaan aina kunnes olisin uuvuksissa
ja tuuli kumppanini hyväilisi otsaani
kunnes tulisi se yksi
johon jäisin iäksi."
                                          Tommy Tabermann

Kesä on edennyt vauhdilla; kaikkialla kukkii, vihertää ja visertää. Luonnon kukoistusta ihaillessa aloin luoda aktiivisempia katseita myös huonekasveihini ja myös pihaan istutettaviin kesäkukkiin. Vapaa-ajan pesässämme Vuonislahdessa huonekasvit menestyvät vähällä hoidolla. Rönsyliljojen ohella enkelinsiipi, rahapuu, jukkapalmu ja juorut kukoistavat varsin hyvin. En ole mielestäni hoidellut niitä sen aktiivisemmin kuin kaupunkikodin kasvejakaan. Kaupungissa ovat kasvaneet lähinnä kaktukset ja nekin vaihtelevalla menestyksellä. Luulen että siellä maalla vanhan puutalon "henki" ja myös sopiva viileys etenkin arkiviikkoisin ovat edesauttaneet kasvien elämää. Mutta se kaikki lienee jo oman päivityksensä paikka, tässä keskityn tarkastelemaan näitä kukkien kaupunkioloja.

Istutimme kesäkukat kaupunkikerrostalomme pihalle viime viikolla pihatalkoissa. Paikalla oli mukavasti väkeä, ja pihan siistiminen sujui joutuisasti. Naapurin pikkutyttö toimi makutuomarina kukkien värejä valitessa, ja ihanaa pinkkiä, lilaa ja valkoista sieltä valikoitui 💗 Naapuri omaa ammattimaisen viherpeukalon ja hänen hoidossaan kesäkukat ovat kukoistaneet hyvin. Kuvan ottohetkellä ne oli juuri istutettu, ja siitä ne sitten vähitellen täyttävät kukkalaatikot.

Kevättalvella hankkimani fiikuksen alku on lähtenyt hyvään kasvuun, mutta tuossa toisessa (mikä lieneekään nimeltään?) lehtien kärjet ovat alkaneet muuttua ruskeiksi.  Marttojen sivuilla sanottiin tämän johtuvan mahdollisesti liian kovasta paahteesta tai ilman kuivuudesta. Sumuttaminen on hyväksi ja toisaalta myös kukan siirtäminen sivuun kuumimmasta auringon paahteesta. Marttojen vinkin mukaan voisi myös asettaa kiviä isolle aluslautaselle ja laittaa siihen vettä. Ruukun pohja ei saisi "uida" vedessä.
Fiikus mainitaan helppohoitoiseksi, ja ehkäpä se näillä eteläisen puolen ikkunoillakin paremmin pärjääkin. Toki sekin pitäisi muistaa suojata kaikkein kuumimmalta porotukselta.

Kiinnitin huomiota puutarhalla pihakukkia hakiessamme näihin mielestäni erikoisen värisiin tulilatvoihin, onpa ihanaa pinkkiä ja keltaista! Aiemmin meillä on ollut vain tummanpunaisia, nyt keittiön ikkunalla on pirteitä uusia värejä. Näistä kasvatan kenties viherkasveja, sitten kun kukinta päättyy - onhan niissä varsin komeat lehdet👍  Jotkut onnistuvat uudelleen kukittamisessakin, mutta minulta se ei ainakaan toistaiseksi ole onnistunut. Nyt tulilatvojen multa tuntuu muuten aivan liian kostealta, siispä malttia kasteluun...  😱

Tällaiseen liikakasteluun taipuvaisella kukkien hoitelijalla saattaisikin ns. salaojitus olla hyväksi huonekasveille, eli ruukun pohjalle voisi laittaa vaikka saviruukun palasia tai lecasoraa.

Viherpeukalo-sukulaiseni kliiviat ja muutkin huonekasvit kukkivat ja kasvavat upeasti kahvilla! Jopa orkidea kukkii hänen hoidossaan uudelleen tällä lannoituksella. Kyselin häneltä mittasuhteita, ja hän kertoi laittavansa kahvia kasteluveteen käsituntumalla, välillä puolet ja puolet ja välillä noin 1/3 kahvia ja loput vettä.  Sekä viherkasvit että kukkivat kukat kukoistavat hänen huomassaan. Itsekin olen toisinaan ruokkinut pihamme vanhoja perennoja kahvinporoilla.

Muun muassa saintpauliat eli paavalinkukat (tutummin "santut") kukkivat näin komeasti äitini ikkunalla. Hän on ollut aina todellinen viherpeukalo, ja eräs naapuri sanoikin, että jos hän laittaisi vaikka puisen kävelykepin multaan, niin eiköhän se jo kohta kukkisi 😉
Näitä hän sanoi vain kastelleensa maltillisesti aluslautaselle lämpimällä ja välillä myös kuumahkolla vedellä. Santut kukkivat tässä melko varjoisalla ikkunalla, ja niitä ei kuulemma ole sumuteltu. 
Kumppanini hiljattain edesmennyt isä kasvatti myös vielä 9-kymppisenäkin lähes huoneen laipioon saakka ulottuvia huonekasveja tällä samalla menetelmällä ja altakastelevia ruukkuja käyttäen.

Kauniisti kukkivan ananaskasvin kuvasin Joensuun Botaniassa. Tällaisesta olisi iloa ikkunallanikin  💚