Hammasremonttia, politiikan taustaseurailua ja marttailua

Hiljaisuuden polulla (seuraava kuva) eräässä taulussa oli tässäkin ajassa ajankohtaiset sanat: - - Sovinnossa meidän suo maata rakentaa / että jokaiselle se kodin tarjoaa - -

Kiitos Raija-Elinalle, Lieksan ev.lut. seurakunnalle ja kauniille vuonislahtelaiselle luonnolle puhuttelevista hiljentymishetkistä polun varrella 🙏

Tällä kertaa kirjoitan hammasremontistani ja mm. siihen liittyvistä yksityisistä sote-palveluistakin. Vanhemmiten on politiikan taustaseurailu - arvot ja arvostukset - alkanut kiinnostaa näköjään yhä enemmän, ja siitä siis tälläkin kertaa. Lopuksi vakiintunut marttailuosioni ajankohtaisin teemoin. Kuvat ovat matkani varrelta kuluneen kuukauden ajalta.

Ensimmäinen kuva (edellä) on Vuonislahden hautausmaan viereltä lähtevältä Hiljaisuuden polulta. Istahdin penkille, ja kuuntelin, kun käki kukkui pitkälti toistakymmentä kertaa. Jospa vuosia olisikin vielä niin monta 🙏

Polun varrella olevissa tauluissa on otteita mm. lempirunoilijaltani Anna-Mari Kaskiselta.

Ensimmäinen kuva (edellä) on Vuonislahden hautausmaan viereltä lähtevältä Hiljaisuuden polulta. Istahdin penkille, ja kuuntelin, kun käki kukkui pitkälti toistakymmentä kertaa. Jospa vuosia olisikin vielä niin monta 🙏

Lehmon puutarhalta löytyi vielä myös ihanasti tuoksuvia orvokkiamppeleita 💜💛💚

Kesäkuun alkupuolella alkoi nyt sitten se hammasremonttini, jota olen (pelosta vai mistä lie) pitkittänyt jo liikaakin, runsaan vuoden ainakin. Jännitti kyllä, eikä ihan vähän. Etuhampaasta on juuri haljennut ja se piti poistaa. Muuten poisto sujui hyvin, mutta poistetun hampaan kohta vuoti paljon useamman tunnin ajan, onhan käytössäni nk. verenohennuslääke. Etuhampaani on nyt sitten poistettu ja ei tuo tunnukaan niin hirveältä kuin etukäteen luulin. Ihminen TOTTUU kai mihin vain. Ns. tilapäistä varahammasta puuttuvan paikalle ei ehdotettu, kuten taannoisina työaikoinani, jolloin kohdallani oli jokseenkin sama tilanne. En tiedä, olisiko sitä pitänyt vaatia. Implantti maksaa yksityisellä 3000 e, josta kelakorvaus 57 e. 

Olen asennoitunut niin, että sen pystynee maksamaan työaikoina pahan päivän varalle jemmaamistani säästöistä, mutta jos viereisen siltahammasrakennelman joutuu syystä taikka toisesta uusimaan, lasku nousee n. 7000:een. Se on jo kipurajoilla, vaikka kuinka säästäväistä elämää eläisi. Jotkut tutut ovat sanoneet, että he eivät kyllä maksaisi tuota kolmea tonniakaan, sillä julkinen hammashoito edullisine omavastuineen on kaikkia varten. En tiedä, ovatko he saaneet lähetteet tuon kaltaisiin  erikoishammashoitoihin julkiselle, mutta itse en saanut sinne ko. lähetettä, kysyin kylläkin. Hienoa tietenkin heidän kannaltaan, jos he sen(kin) hoidon saavat julkiselta pienellä omavastuulla, mutta se yhdenvertaisuus... Tästä kaikesta kirjoitin täällä aiemminkin, mm. toukokuussa.

Valkoisen syreenivanhuksen runsaat kukinnot juuri nyt 19.6.23 💖 

Suunnittelukäynti yksityisellä hammaslääkärillä on heinäkuun puolella, sen jälkeen katsotaan jatko, aletaanko siihen tehdä siltaa vai implanttia. Toki harmittaa se, jos en voi jatkaa lauluharrastustani syksyllä. Tuo hampaattomuus voi nimittäin jatkua pitkäänkin, ehkä ainakin puoli vuotta tai jotain, jos keinoluuta kasvatetaan jne. Olen huomannut, että jo puhuminenkin on jotenkin "suhisevaa" nyt kun etuhammas puuttuu, ja laulamista (tunneilla tai kuorossa) en tällaisena oikein osaa kuvitella. Mutta mennessä näkee... Ja siihenkin kai tottuu, jos/kun viikkorytmistä puuttuvat lauluharrastukset.

Koska emme voi muuttaa

todellisuutta, katsokaamme

sitä toisin silmin (Niko Kazantzakis).

Kuvasin Mikkelin tuomiokirkon sisänäkymiä 23.5, kun olimme JoenVolin kiltalaisten kanssa Mikkelissä. Tapasimme Mikkelissä paikallista ja kuopiolaista liikuntaväkeä. Peukku kaikenikäisille liikkujille 👍

Sitten hieman kestoaiheestani, politiikan taustaseurailusta. Muun muassa A-studiossa 14.6.23 sanottiin, että julkisen talouden sopeuttamis-/tervehdyttämistarve on hallituksen ykköstavoite ja työllistyminen on parasta sosiaaliturvaa. Monenlaisia mielipiteitä risteilee tästäkin aihepiiristä mm. netin keskustelupalstoilla. Jos tiivistäen ilmaisee, moni näkee näissä tavoitteissa hyvää, joskaan kaikki ei miellytä. Demokratia (kansa) on kuitenkin puhunut ja saanut haluamansa päättäjät. Radiossa puhutaan juuri esim. vahvempien alkoholijuomien tuomisesta ruokakauppoihin. Sitä hieman ihmettelen, onhan soten kuluista jo nyt huomattava määrä tavalla tai toisella kytköksissä alkoholin kulutukseen. Ohjautuuko väki näin ravintoloista kotiin alkoholin äärelle? 

Siitä puolestaan ilahduin, kun uudet ministerit S.E ja A-M.H sanoivat, että kouluissa pitäisi nostaa kunniaan lasten ja nuorten liikunta sekä perustaitojen (lukemisen, kirjoittamisen, laskemisen) oppiminen. Kännykät pois käsistä ja tilalle kirja, A-M.H sanoi. Tästä olen samaa mieltä. Jo tavallinen arkijärki sanoo, ettei se voi olla pitkällä tähtäimellä hyvä, jos perustaidot ja mm. sosiaaliset taidot jäävät oppimatta kännykkää selatessa jo päiväkoti-ikäisestä alkaen. Lihavuus ja niin henkiset kuin fyysisetkin terveysvaivat lisääntyvät. Toisaalta kasvatusvastuu ei voi olla vain päiväkodeilla ja kouluilla, vaan enemmän vanhemmilla. Jotkut keskustelijat sanoivat vaalien alla, että esim. vaadittu ja vaalittu yhteiskunnan vastuu lasten kasvatuksesta taitaa olla niin pyhä aihe, ettei siihen kukaan uskalla tarttua, ja avuksi ehdotetaan kerta kerran jälkeen esim. lapsilisien korotusta. Vaikeita aiheita? Sen voinee kai ainakin sanoa, että asenneilmapiiri muuttuu ilmeisesti  erittäin hitaasti.

Lemmikit, lemmikkini, kasvavat erityisen hyvin tänä kesänä 💙

Sote-asiat kiinnostavat luonnollisestikin eläkeläistä. Somessa esim. yksityisistä hammaslääkäripalveluista kirjoittaneista osa on kanssani samassa tilanteessa, että yksityistä palvelua pitää käyttää hoitoa saadakseen. Heidän kanssaan olemme todenneet, että meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin säästää muusta kulutuksestamme. Pitää supistaa esimerkiksi matkustelua tai jotakin muuta ei niin välttämätöntä kuluerää. Jostakin muusta kulutuksesta on tingittävä, jos esim. yksityistä palvelua käyttää. Huomaan toistavani, että ihminen tottuu, olen sen pitkän elämäni aikana useinkin huomannut.

Sotepalveluihin tulee jatkossa todennäköisesti enemmän omavastuita ja myös harkitaan tarkemmin, mihin kaikkiin hoitoihin ja etuihin ollaan oikeutettuja julkisesti kustannettuina. Maailma muuttuu, resurssit niukkenevat, mutta tarpeet pysyvät. Toivon, että kelakorvaukset yksityisellä puolella muuttuisivat suuremmiksi uuden hallituksen myötä. Ne poistettiin vuoden 2023 alusta lähes kokonaan, tai ovat tätänykyä hyvin pienet, kuten esim. tuo 57 e kolmen tonnin hammaslääkärilaskusta.

Itse itsensä siementänyt violetti syreeni rannalla 💜

Hallitusneuvottelut jatkuivat kaikkiaan seitsemän viikkoa ja hallitus muodostui juhannukseen mennessä. Sote-puolella on ollut jo pidempään monenlaisia haasteita, mistä on ollut mediassa paljonkin. Ainoa mikä varmaa on, että muutoksia tulee aiempaan. Raskasta koronavuosien laskua ilmiselvästi maksetaan yhä. Jotenkin aina korvaan särähtää, kun kuulee sanottavan, että minä kyllä pysyisin tämän ja tämän(kin?) hoitoni itsekin maksamaan, mutta PERIAATTEESSA vaadin sen julkiselta. Kattavan palvelun saanut on tottunut siihen taloudellisesti parempina aikoina. Suhteellisen hyvin toimeentulevat pystynevät palveluista itsekin (jotain?) maksamaan, ainakin suurempia omavastuita.

Pääsin 27.5 sydänyhteisön väen kanssa kimppakyydein Illuusiotetteri Taikavuorelle Nilsiään. Raija Ollilan ottamassa kuvassa kanssani oleva Jorma Airaksinen (s. 1942 Paltamossa) on suomalainen taikuri, ja serkkuni kertoi, että hän on Enon Airaksisten sukuhaaraa; joten ehkäpä olemme hänen kanssaan ukkini kautta etäistä sukuakin 😍

 

Toisaalta ihminen tottuu siihenkin, jos esim. on otettava vastaan työ, joka ei aivan sitä omaa koulutusta vastaisi, tai ei tunnu toivotuimmalta. Maailma on tietysti muuttunut, mutta kaikki vanha ei mielestäni ole huonoa tai kaikki uusi hyvää. Nuoruudessani työstä kieltäytyminen ei ollut vaihtoehto, jos oli terve ja työhön kykenevä. Kieltäytyminen oli lähinnä noloa tai jopa häpeä. Läheskään aina ne ensimmäiset työpaikat eivät olleet omaa koulutusta vastaavia, ja teimme sitä työtä, mitä tarjolla oli.  Kaikkeen työhön ei ainakaan tuolloin tarvittu erikoiskoulutusta. Nyt on lisäksi myös työvoimapula. Kohtaanto-ongelmasta puhutaan, mutta toivottavasti sille tehdään jotain. Helposti ratkaistava asia se ei tietenkään ole, mutta varmasti todella tärkeä, jotta työpaikkoihin saadaan tekijät. Vaalien alla jotkut puhuivat kansalaispalkasta ratkaisuna, siihen ratkaisuun on vaikeaa uskoa.

Kuvasin auringon heijasteen hämärän lavan tanssijalkojen hiomalta lattialta.

Kaunis ja idealistinen on se ajatus, että kaikki palvelut kaikille joko ilmaiseksi tai pienellä omavastuulla. Mutta jotta ei menisi kärjistelyksi, näinä aikoina on pohdittu paljon sitäkin, onko esim. kaikenkattavat sotepalvelut mahdollisia, kun esim. kasvava vanhusväestö tarvitsee enemmän. Rajallisia resursseja on silloin suunnattava heikoimmassa asemassa oleville, esim. vanhusten hoivaan tai kiireelliseen lastensuojelutyöhön. Työhön kykenevien työikäisten paikka on työelämässä tai opiskelemassa. Kaikki lienevät samaa mieltä, että se myös kiinnittää ja osallistaa muuhun yhteiskuntaan ja ehkäisee syrjäytymistä.

Hoitoalan työntekijäpula on pahentunut, ja siitäkin ollaan yhtä mieltä, että palkkausta ja myös työoloja on parannettava. Uutisia lukiessa on tullut mieleen, onko esim. subjektiivinen päivähoito-oikeus nykyään jo niin kaikenkattava, että esim. kiireelliseen lastensuojelutyöhön ei enää riitä resursseja. Vaikka idealistinen lienee ajatus, että kaikki saavat kaiken palvelun yhteiskunnalta, palveluiden maksaja pitää kuitenkin olla ja kuinka silloin, kun rahat eivät riitä. Enemmistö eri tahojen keskustelijoista näyttää tiedostavan, että jostain se raha on otettava. Lisää velkaako?

Mifu- ja härkistuotteista saa hyvää särvintä kasvisten ja kauran/ohran oheen. Lihan syömisestä olemme luopuneet jo vuosia sitten, ja kanaa tai kalkkunaakin vain satunnaisesti, lähinnä leikkeleenä.

Sotepalveluista vielä. Vaikeaa tietää, liioittelevatko jotkut (puoleen tai toiseen?) palveluiden saannin kokemuksiaan esim. somessa. Jos esim. kattavien julkisten palvelujen saajien kuvaukset ovat tosia/realistisia, silloin heidän voi olla vieläkin vaikeampaa totuttautua sellaiseen käytäntöön, jossa ne palvelut supistuvat, mihin he ovat tottuneet. Kaikki varmasti toivovat, että työllisyys kasvaa, ja työnteko myös muuttuu kannustavammaksi/kannattavammaksi, jotta hyvinvointia voidaan jakaa ja huolehtia kaikista. 

Myönnän, että olen iloinen siitä, että työn arvostus näyttää olevan kasvussa samoin kuin yrittäjyyden tukeminen. Kuuntelin äskettäin ajankohtaisohjelmaa, ja siellä painotettiin, että työkykyisen ja työikäisen pitää ottaa tarjottu työ vastaan, jos hän sitä pystyy tekemään. Jos ko. työ ei heti tue sitä toivotuinta uraa, niin jospa seuraava tai jokin seuraavista jo niin olisi. Jos kuvittelen itseni työnantajaksi, minua ilahduttaisi enemmän CV, jossa on monenlaisia töitä vaikka pätkinäkin, kuin jos niiden paikalla olisi työttömyysjaksoja, jotka johtuvat esim. siitä, ettei juuri sitä omaa koulutusta vastaavaa työtä ollut tarjolla. Kaikki työ on arvokasta. Tuskin monikaan kritisoi heitä, jotka jäävät kotiin silloin, kun työstä saatu palkka on niin pieni, että sosiaaliturva on esim. suunnilleen sama kuin työstä saatu palkka, tai toisinaan on jopa pienempi. Päättäjillä riittää siis työtä – ja uudistuksiakin tarvitaan. 

Positiivarit kirjoitti 2.6.2023: "Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin, ja jos jokainen tekee jotakin, kaikki tulee tehdyksi."

Positiivareilla oli 6.6 myös seuraava varsin puhutteleva aforismi:

Parempi on viikatteen

katketa niitossa

kuin joutilaana

ruostua ruohikossa (Kögel).

Kasvispohjaisesta Muu-jauhiksesta kastiketta paprikan ja herneiden kera, joukkoon purkillinen kaurakermaa. Oheen uudet perunat.  Perennapenkin viereltä muutamia vuohenputken ja voikukan lehtiä salaatiksi 😋

Muitakin huolenaiheita on. Eläkeläisen(kin) elämään kuuluu mm. opiskelu. Se on paitsi mukavaa ja virkistävää, se auttaa osaltaan myös pitämään terveyttä yllä. Miellän sen jopa osaksi omahoitoa. Olen siis miettinyt myös vapaan kansansivistystyön tulevaisuutta: nousevatko kurssien hinnat esim. kansalaisopistoilla niin, etteivät ne virkistävät ja voimaannuttavat kurssit ole enää kaikkien saatavissa? Jatkuvatko musiikin, liikunnan, käsitöiden ja kielten opiskelu ja monta muuta? Entä esim. Siviksen tukemat vertaistuelliset hyvinvointi- ja terveysluentomme Sydänpiirillä tai TSL:n tarjoamat virkistävät retket ja kulttuuritapahtumat pienine omavastuineen?

Aikuisopintotuen leikkaukset myös puhuttavat. Se hieman yllättikin, koska osaavia tekijöitä tarvitaan avoinna oleviin työpaikkoihin. Jossain määrin on pulmalliseksi on kai koettu sekin, että osa opiskelee useita tutkintoja (lähes) peräkkäin, eikä väliin silloin juurikaan mahdu työelämäjaksoja. Jos olisin päättäjä, panostaisin varmaankin vielä enemmän ns. täsmäkoulutukseen, eli lisää koulutusta niille aloille, missä on työvoimapulaa. Joillakin aloilla ei nykyään ole enää avoinna työpaikkoja, tai ne ovat selkeästi vähenemässä, joten niiden koulutuksiin yhteiskunnan tuki voisi olla niukempaakin. Ainahan kaikki opiskelu tietenkin on hyväksi, ja on kehittävää, mutta nk. harrastusluotoisissa opinnoissa yhteiskunnan rahoittama opintotuki voisi kai olla pienempikin 😗

Nopea kasviswokki parsakaalista, Mifusta, kauraruokakermasta ja kaura/riisisekoituksesta

Kesäkuun puolivälistä alkaen ollaan pääasiassa maalla, kaupungissa välillä pyykinpesureissuilla ja hammaslääkärissä. Erinäiset projektit etenevät näköjään kesäenergian siivittäminä, myös remontin arvioija kävi. On hyvä ja luotettava firma, ammattilaiset tekemässä. Kun huomioi myös sen, että takuut ovat kunnossa ja työnantajan velvollisuudet hoidettu, uskon että työ tulee pitkällä tähtäimellä edullisemmaksikin.

Tätä turhankin pitkään eri asioita harkitsevaa puhutteli tämä: Sanomisen ja tekemisen välillä on moni kenkäpari kulunut (Positiivarit 13.6.23).

Lopuksi vielä pari sanaa eräästä kesäkaudella aktivoituneesta liikuntaharrastuksestani. Iso peukku liikunnalle, musiikille, upeat soittolistat laatineelle sekä tanssikavereille 👍 Vuonislahden lavalla soi viimeksi mm. Imagine (1971), Crocodile Rock (1972) ja monta muuta ihanaa ja monella tavalla LIIKUTTAVAA nostalgista seitkytluvun biisiä. Tunsin laittaneeni rahaa hyvinvointipankkiin mukavassa seurassa tanssiessani. Kotimatka sujui mummopyöräillen seitkytluvun tanssihameen helmoja varjellen, etteivät sotkeentuisi pyörän pinnojen väliin. Mietiskelin, myydäänköhän jossain vielä nk. hameverkkoja polkupyöriin? 😎

Kalaisa perunasalaatti vihanneslisällä oli kokonainen ateria

Marttailuosio: nyt ovat kotimaiset kasvikset ja juurekset edullisimmillaan, maukkaimmillaan ja ravintorikkaimmillaan. Linssi- ja härkismuhennokseen lisäksi kurkkua ja tomaattia ja vakioevästäni porkkanaa. Hyvin nälkä lähtee. Esim. Martta-tapaamisissa ja satunnaisissa juhlissa nautin siitä, mitä pöydässä on. Aamupalalla puuron kanssa on yleensä reilu satsi pakastemarjoja tai puolukkasurvosta. Pussitetut vihannessalaatit ovat kiireisen pelastus, joukkoon pikarillinen pikkutomaattia ja kurkkua paloina + jokin hyvä salaatinkastike. Vuohenputken lehtisilppua tietenkin joka aterialla, nythän on niiden paras kausi.

Loput viimevuotiset raparperit pakastimesta keiteltiin hilloksi sokerin, kanelin, vaniljan ja sitruunatilkan kanssa. Väriksi laitoin maakellariin säilöttyä puolukkaa. Maukasta mm. maustamattoman jugurtin kanssa 😋

Hyvää, edullista ja helppotekoista hellepäivien ja parhaan perunakauden ruokaa ovat mielestäni erilaiset perunasalaatit. Helppotekoinen perunasalaatti: keitetyt kotimaiset uudet perunat paloitellaan kuutioiksi, mausteeksi tilliä, kalamaustetta, ruohosipulia ja sitruunaa. Joukkoon voi sekoitella vaikka kotimaista lohta (tällä salaatilla on korvattu kokonainen ateria). Jos olisi ollut kaprista, olisin Peten vinkkaamana laittanut sitäkin. Koristeiksi moniin ruokiin käy vuohenputken lehdet, ja jos kukkia haluaa käyttää, vaikka orvokit tai horsman kukat. Tykkään paljon perunasta, ja perunasalaatteja voi varioida monella tapaa maun, ruokarajoitteiden ja myös sen mukaan, mitä sattuu kaapissa olemaan. 

Ylistys kotimaiselle perunalle - porkkanaa ja muita oman maan kasvattamia juureksia ja vihanneksia unohtamatta 👍 😋

Hyvää sydänsuven ja mittumaarin aikaa 🌸🌺🌻🌼