Fuengirolan matkan muistoja ja alkavan kesän suunnitelmia🍓

Auringonnousu aamulla varhain 19.4

Jatkan nyt 19.4 eteenpäin matkakertomustani Fuengirolan matkalta (10–24.4).  Alkuosa on huhtikuun blogissani. Loppuun liitän koosteen kesäsuunnitelmistani – ehkäpä voimme jonkun kanssa tavata kesäriennoissa jollakin kertaa, jossain. Viimevuotiseen tapaani pidän kesätaukoa blogista kesä–elokuiden ajan, ellei jotain aivan välttämätöntä kirjoitettavaa tule. Oheisena on parikymmentä kuvaa lomani jälkipuoliskolta ja viimeisenä kuva Kuhasalon luontoretkeltä 19.5. Lopuksi on kesäsuunnitelmiani alkavalle kesälle 🍓

Rondan historiallista näkymää

RONDAN KAUPUNKIIN JA VIINITILALLE su 19.4

Tämä oli ehkä tietyllä tapaa reissuni rankin päivä aikaisine herätyksineen, ja kotijoukot jo etänä kysyivätkin, että onko (sydänsairaus huomioiden?) ihan pakko. No ei oo, ja päätinkin, että pari seuraavaa päivää ovat lepopäiviä. Ensimmäisenä oleva kuva on auringonnoususta klo 7 ja päivä päättyi herkullisiin schurro-kahveihin.

Rondan keskustassa olevalta sillalta avautui komea näkymä kauas horisonttiin

Ohjattu retkemme mm. Rondaan maksoi 75 € ja piipahdus Rondaan kesti n. 2 t omatoimisesti kierrellen. Olisin mielelläni maksanut vaikka enemmän, jos olisi saanut kierrokseen opastusta. Ei lie tarpeen tarkemmin selittää, minkä verran jäi käteen kokemattomalle ja eksymispelkoiselle matkailijalle todella valtavassa väentungoksessa "seikkaillen". Varsinkin vanhassa kaupungissa olisin halunnut kierrellä paljon kauemmin ja etenkin kiireettömästi.

Huikeat korkeuserot Rondassa!

Retkemme Rondaan oli siis su puoliltapäivin, ja jälkikäteen kuulin tienoolla 20 v. asuneelta, että tuohon aikaan sekä paikalliset perheet että turistit rientävät katselemaan tämän maan vanhimpiin kuuluvan kaupungin näkymiä ja etenkin sen ylittävää yli 100 m syvää rotkoa. Kun kiipeilin portaille ja kynnyksille sain räpsittyä (korkeanpaikan kammoani uhmaten) sankan ihmismuurin yli kuvia (oheisena). Tungos oli todella tiivis jopa kirkossa, josta seuraavana yksi kuva. 

Useampi kokenut matkailija-tuttuni on sanonut, että heidän ehdoton ykköskohteensa tuolla tienoolla on juuri Ronda. En sitä epäile, jos sinne pääsee ruuhkattomampaan aikaan ja varaa aikaa reilummin, mielellään koko päivän.

Kaunis näkymä Rondan keskustan kirkosta

Viinitilalla käynti sen sijaan oli raikas ja rauhallinen tuulahdus tungoksessa rämpimisen jälkeen. Koirien ystävänä kuvasin tilan omat hauvat, joista vanhempi asettui kuvaan rauhallisesti makoillen, toinen nuorempi käänsi päänsä pois, kun kuvaajalla ei ollutkaan antaa namupalaa. Kikhernekeitto alkupaloineen maistui hyvältä pienten viinimaistiaisten kera. Saimme kuulla myös kattavan esittelyn Andalusian viinikulttuurista.

Rondan retkellä pääsimme käymään viinitilalla

Tähän "matkapäiväkirjaani" taisinkin kirjoittaa jo aiemmin, että näiden yhteisien retkien parhaita anteja on myös se, että saa jutella muiden matkalaisten kanssa. Tällä retkellä mukavana juttuseuranani oli mm. manselaisen pesäpallojoukkueen nuoret naiset. Vaikka en yleensä harrasta penkkiurheilua, nyt voisinkin mennä seuraamaan heidän otteluaan tulevana kesänä Joensuussa. Ihania nuoria, isot aplodit heille mm. liikunnallisesta elämäntavastaan!

Saimme kuulla kattavan esittelyn viinitilan toiminnasta 👍

20.4 oli ns. lepopäivä, aamulla oli vain asahitunti joogaajapatsaan (kuva huhtikuun blogissani) äärellä mereltä delfiinejä tähyillen. Asahin jälkeen menimme El Puerto -hotellin kattoterassille maisemia katselemaan (kuva oheisena). Kiitos Petelle vinkistä, ei olisi itse keksittykään. Tuumimme, että ollapa tällaiset näkymät omalta partsilta. Suunnittelinkin jo, että jos vielä pääsen vastaavalle matkalle, pyrin selvittelemään jo ennakkoon, minne ikkunoiden ja parvekkeen näkymät ovat. Luontonäkymää (meri-, vuoristo- tmv.) saisi olla, vaikka se maksaisi enemmän. Etenkin kun näin vähän matkustelee, "sentinvenyttäminen" ei ole se kovin olennainen juttu. Toki nuorempana se oli useimmiten tärkeysjärjestyksen kärjessä. 

Näkymää El Puerto -hotellin kattoterassilta

Luontonäkyminä oheistin tähänkin mm. punakukkaisen "harjapuun" (kuva seuraavana) sekä hedelmäpuita. Parvekettahan ei huoneistossamme ollut. Huoneisto oli kyllä hyvinkin tilava ja siisti, ja hotellin henkilökunta ystävällistä. Jälkikäteen ajatellen majoitus matkan edulliseen hintatasoon suhteutettuna oli ihan ok.

Nk. harjapuu oli täynnä punaisia kukkia 🌺

Liikuskelen yleensä ympäristöissä niin paljon, ettei hotellihuoneesta välittyvillä näkymillä ole olennaista väliä, mutta jos saisi joskus paremman puoliskon myös mukaan, uskon, että merkitystä olisi silläkin, onko parveketta, ja välittyykö ikkunoista takapihan roskikset ani varhain kolisevine autoineen vai onko rauhallisia luontonäkymiä. Luulen, että mitä pidempi matka on, tämän merkitys kasvaa. 

Tältä asemalta pääsee junalla mm. Malagaan

Aamulla 21.4 läksin heti aamupalan jälkeen Los Pacosiin haeskelemaan Aurinkorannikon suomalaista koulua; tämä oli siis jo kotona laaditussa ennakkosuunnitelmassani. Matkustinhan Fuengirolaan ensimmäistä kertaa elämässäni. Ajattelin, että olisi mukavaa tavata esim. alani kollegoita tmv. Onhan tuossa koulussa ollut tuttujani opetusharjoitteluissa ja töissäkin aikoinaan. Lukio löytyikin vaivattomasti, mutta vastaanotto siellä todellakin yllätti. En halua herkistellä enempää, totean vain, että jäipä ikävä mieli. Aulassa seisoi kaksi naishenkilöä, joista toinen (onneksi!) opasti minua, kuinka tulee toimia. 

Haluankin kertoa nyt muun muassa kouluista kiinnostuneille kollegoille: jos haluat edetä em. koulussa ulko-ovea pidemmälle, kysy siihen etukäteen sähköpostitse kirjallista lupaa koulun rehtorilta. Siitä minulla ei ole tietoa, saako luvan vai ei, mutta ainahan kysyä voi. Jos tietoa tästä olisi ollut, olisin toiminut toisin. Tutkin heidän nettisivujaan, samoin kuin koulun oven/pääsisäänkäynnin yhteydessä olevia mahdollisia (?) tiedotteita, mutta tietoa em:sta en löytänyt. Nettisivuilla ohjeistettiin opiskelijoita varsin runsassanaisesti mm. ystävälliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen kanssaihmisiä kohtaan.  Koulun ovi oli kutsuvasti avoinna. Eteisaula jonka ehdin nähdä, vaikutti varsin kodikkaalta. 

"Koulukierroksen" jälkeen menin Los Bolichesin kirkkoon

Nyt jälkikäteen haluan kuitenkin kääntää matkan positiiviset kokemukset päällimmäisiksi. Kaikkialla paikalliset ihmiset sekä tapaamani turistit ja myös pidempään tienolla asuvat suomalaiset olivat ystävällisiä, avuliaita ja halukkaita vaihtamaan kokemuksia. Sanallisen viestinnän lisäksi oheisviestintä oli mukavaa, hymyyn vastattiin, ja ohjeita esim. tietä tai muuta neuvoa kysyttäessä sai aina. Jotenkin sitä ajattelee niinkin, että jos itse pyrkii olemaan ystävällinen ja huomaavainen toisia kohtaan, saa/saisi samanlaista kohtelua muilta.  

Koulun aulan kirjahyllyt olisivat toki kiinnostaneet, mutta onneksi pääsimme 23.4 silmäilemään mm. Antequeran kirjaston moneen käyttöön soveltuvaa ulkoaulaa👍

Illalla 21.4 läksimme hyväntuuliseen karaokeen läheiseen Youpiter-baariin. Koska taidan olla jo vuosia sitten päättyneen työurani myötä yhä tietynlainen ”suunnittelijatyyppi”, parinkymmenen lauluni lista oli laadittu tietty jo kotona ennakkoon, ja mukavan vastaanoton lauluni saivatkin. Tylysti käyttäytyviä tai esim. juopuneita en havainnut. Jotkut tulivat juttelemaankin laulujen välillä, ja uusia tuttavuuksia syntyi. 

Kaipasin pientä hemmottelua, ja menin Glow'hun hiusten laittoon 😊

BIOBARC, KIRKKO, KAMPAAJA JA VARPAAT VETEEN 22.4 🌴

Nyt onkin jo huhtikuisen lomani toiseksi viimeinen "matkapäiväkirjakooste".

Kuuman keskipäivän tunnit oli mukavan vilpoisaa viettää Biobarcin (Fuengirolan nk. eläintarhan) puiden katveessa. Tämäkin kohde oli jo etukäteissuunnitelmassani. Laatuaikaa eläintarhassa saimme viettää useamman tunnin - suosittelen tätä paikkaa (oheisena kaksi kuvaa).

Biobarcin upea lisko

Eläintarhan retken jälkeen Tiina ja Harri johdattelivat meidät läheiseen kirkkoon, josta seuraavana kuva. Kirkkoja rakastan - niin täällä kuin muuallakin. Niissä on mukavan viileää, rauhallista ja tunnelmallista – on myös runsaasti kaipaamaani kiinnostavaa historiaa. Kävimme eläintarhan retken jälkeen yhdessä syömässä aasialaisessa ruokapaikassa, ja sitten olikin jo aikani Glow'hun (kuva edellä) hiusten laittoon. Melkein nukahdin kampaajan tuoliin; oli todella rentouttavaa antaa toisen pestä ja letittää hiukset.

Biobarcin linnut

Glow'sta tullessani tuli mieleen, etten ole vielä kertaakaan käynyt meressä, vaikka kaksiviikkoinen lomani jo läheni loppuaan. Niinpä menin rantaan kahlailemaan ja katselin, löytyisikö simpukankuoria. Yhden poimin mukaani matkamuistoksi. Mietin hieman haikeana, että huomenna on enää vain nunnaluostari- ym. retki, ja illan hämärtyessä suunta jo kohti Malagaa ja kotia.

Biobarcin retken jälkeen kävimme läheisessä upeassa kirkossa

ANTEQUERA, DOLMENES DE ANTEQUERA ja EL TORCAL DE ANTEQUERA 23.4

Laukku oli jo hyvissä ajoin pakattu ja lentokenttäbussi nouti hotellilta illalla klo 22. Olimme 23.4 kuitenkin vielä kokopäiväretkellä otsikon mukaisissa paikoissa. Opas Tiina kiitteli, että onpa hyvä, kun osallistutte, harva lähtee vielä lomansa viime tunneilla kokopäiväretkelle!

Kaunis madonna em. kirkossa

Sää vaihteli tuolloin asteissa 17–23, ja 1200 m meren pinnan yläpuolella oli sumua niin, että patikointi El Torcalissa jäi turvallisuussyistä toiseen kertaan. Oli sinänsä mieleen painuva kokemus, kun kokenut kuljettajamme luovi bussin sakean sumun läpi kapeaa tietä, paikoin jyrkänteiden reunoilla, vastaantulijoita väistellen.

Antequeran historiaa: Dolmen de Menga

Antequera oli viehättävä pieni ja hyvin aidon tuntuinen kaupunki monine kirkkoineen, joista alla tietenkin kuva. Espanjalaisten palvelualttiutta kuvasi sekin, että kun ruoka ei ollut ihan sellaista kuin toive oli, jälkkäriksi tuli iso annos erinomaista suklaakakkua veloituksetta. Myös Antequeran retkellä oli kiva jutella kanssamatkanneiden kanssa. Erityisen piristävää oli huomata ensimmäisiä matkapäiviään viettävien ilo ja energia 😍 

Upeita sisänäkymiä Antequeran kirkossa

Maaseutu oli silmiä hivelevän kaunista, mm. malva, unikko, puna-ailakki ja monet siniset ja keltaiset kukat kukkivat runsaina - kuvat kertovat lisää. Hedelmiään kypsyttelevää mantelipuuta (kuva alla) en muista ennen nähneenikään lähietäisyydeltä, siitäkin sain nyt muistoksi kuvan. Vastaleikatun ruohikon tuoksu oli huumaava 💚

Mantelipuu Antequeran maaseudulla

Yölennon jälkeen olin väsähtänyt, mutta mieli täynnä kiitollisuutta. Ilon ja kiitollisuuden aihe on ihmeen toimintakykyisenä pysynyt kroppa, joka jaksoi kuljettaa aktiivisen mielen mm. monille retkille etelän lämmössä. Polvetkin kestivät hyvin, polvituet olivat tosin käytössä koko matkani ajan. Haavereita ei sattunut, enkä ennakkoon pelkäämääni rajua flunssaakaan saanut. Maskia käytin lentokoneessa tullen mennen ja busseissa retkien yhteydessä. Tiedä sitten, auttoiko se, mutta pääasia ettei sairastuttu. 

Puistonäkymiä Antequerasta

Ihana oli myös tavata matkalla ent. kuorokaveri, jonka olen tavannut viimeksi vuosikymmeniä sitten, kai viime vuosituhannella. Paikkamme olivat vierekkäin sekä Malagan että Joensuun koneissa - mikä onnellinen sattuma 😊 Saimme jakaa ilot ja surut, menetykset ja onnen aiheet. Lupasimme pitää nyt jälleen yhteyttä (ja olemme pitäneetkin). Jaettavaa on.

Antequeran maaseudulla kukki huhtikuussa myös kotoinen puna-ailakkimme 💚

Kotitienoon viileää mutta kuulasta kevättä katsellen valmistauduin lähtemään heti seuraavana aamuna Kotkaan sydänjärjestön vuositapaamiseen, kimppakyytimahdollisuudesta kiitollisena.

Edellä on mm. muutamia lempikuviani Antequeran tienoon keväästä 23.4. Kuvasaalis tältä kahden viikon matkaltani on muiltakin osin laaja, kirkkokuviakin eri puolilta on varmaan useita kymmeniä. 

Antequeran kirkon pihalla

🍓 LOPUKSI KESÄSUUNNITELMISTANI 2026 🍓

🍓 Heikki Turusen Kuokka ja kannel -romaaniin pohjautuva Malanja-ooppera la 23.5 klo 18 Joensuun konservatoriolla.

🍓 TSL:n Js:n seudun op.järjestön mukana yhteiskyydillä Kermankosken kesäteatteriin ”Aikuinen nainen” 7.6 (Saija Tuupanen pääroolissa).

🍓 Varkauteen yhteisretkelle Savon sydänryhmäläisten kanssa 13.6.

🍓 Heinäkuun 4. sukulaispojan häät Kontiolahdella.

🍓 Vuonislahteen Siposten sukuseuralaisten kanssa Kivenpyörittäjää katsomaan 5.7 (iltanäytös klo 19, Lieksan teatteri). Samana päivänä Siposten sukuseuran kesätapaaminen klo 12 alkaen Herranniemessä. Saan pitää klo 17 alustuksen teatteriin teemalla ”Kivenpyörittäjän etkoilla” 😊

🍓 Outokummun retkelle 16.7 (TSL). Retken yhteydessä on mm. Ristin kesäteatteri: Finlanders-musikaali -näytelmän on käsikirjoittanut Merita Seppälä, ohjauksesta vastaa Heidi Mutanen ja laulujen ohjaus on Anne Härkösen.

🍓 Juuan retkelle 19.7 (tämän TSL:n retken yhteydessä on mm. Vuokonjärven kesäteatteri). Neljäkymmentä vuotta täyttävässä Vuokonjärven kesäteatterissa esitetään näytelmä ”Onnennumerot”.

🍓 Aikaisempina vuosina suuren suosion saavuttanut Joensuun Museon ystävien retki Salmelaan on tänäkin vuonna 2.8.

🍓 Utraan marttojen järjestämälle kesäteatteriretkelle 6.8 seuraamaan esitystä ”Puhelinlangat laulaa”.

🍓 Tosi kiinnostavaa olisi tehdä kesäretki myös P. E. Svinhufvudin ja vaimonsa Ellenin Kotkaniemeen ja Pulsan asemalle, joita Luumäen suunnan retkikohteina on kehuttu kovasti. Samalla voisi tavata Hilmaa, Karoa ja Peteä 💗

Sydänkavereiden kanssa luontoretkellä Joensuun Kuhasalossa 19.5.

Hyvää ja sopivan lämmintä kesää! 

Tätä kirjoittaessani 20.5 varjon puoleisessa ulkomittarissa Joensuussa on peräti +26!