Sain omakseni Nuken henki -teoksen sen valmistuttua v. 2017. Nyt luin sen jälleen uudelleen. Blogipäivitykseni kuvissa olevat nuket sain niiden tekijältä Kyllikki Suvannolta.
Nuken henki -kirjan sivulla 5 on teksti: Kirja on omistettu elokuussa 2016 kuolleen Antti Suvannon (Kyllikin pojan) muistolle.
Kirjassa kerrotaan nukkien historiasta ja niihin liittyvästä symboliikasta ja kansanperinteestä. Kirjan myötä siirtyy kauniilla ja tunteikkaalla tavalla vanhaa, arvokasta tietoa ja taitoa tuleville sukupolville. Tämä auttaa myös ymmärtämään ja muistamaan omia juuriamme.
Nuken tekemiseen käytetään kaikkea vanhaa ja jo kertaalleen käytettyä - siis nykyajan termeillä tämä on tuunausta ja kierrätystä parhaimmillaan.
Innostun ajatuksesta alkaa valmistaa helppoja nukkeja pois heitettävistä vanhoista vaatteista. Myös nappeja ja mm. vanhoja pukukoruja on kertynyt laatikoihin, ja niitä voisi käyttää nukkien valmistuksessa. Luonnosta löytyy monenlaista täyteainetta ja koristeluun tarvittavaa. Rahaakin säästyy, kun uusia tarvikkeita ei tarvitse ostaa 😊
Näillä nukeillani ei ole silmiä, suuta eikä nenääkään. Perinnenukke sai vaatteet, mutta sille ei maalattu kasvoja. Kansanuskomusten mukaan kasvoton nukke oli turvassa pahoilta hengiltä, ja ne eivät voineet asettua asumaan tällaiseen nukkeen. Kasvoton nukke oli siten myös turvallinen lapselle. (Emt. s. 14.)
Unelmanukke (vas.), jyvänukke ja äärimmäisenä oikealla pieni tolppanukke |
Oman unelmanukkeni helmaan ompelin kauniinvärisen napin tämän vuoden keväällä 😊.
Kuvassa keskellä sinikuviollisessa huivissaan on jyvänukke. Jyvillä täytetty nukke on ollut yksi tärkeä perinnenukke. Kevään tullen nuken sisällä olevat jyvät on kylvetty peltoon ja nukke jäi odottamaan uutta satoa. Nuket on voitu täyttää myös tuoksuvilla heinillä ja yrteillä.
Kansanperinteen mukaan yrttien on uskottu myös parantavan sairauksia.
Syreenit ja suojelusnukke |
Suojelusnukke on perinteinen talon, perheen ja kaikkien talon asukkaiden suojelija. Se tehtiin aina seitsemästä eri värisestä kankaasta ja kangaskaistaleita oli 12 + yksi kaistale, josta tehtiin kädet. (Emt. s. 56.)
Siihen en pysty ottamaan kantaa (ainakaan tiiviisti), mihin kaikkeen vanha uskomustieto perustuu. Kirjassa kuvataan myös karjalaisten kukkilintujen symboliikkaa, värien symboliikkaa ja mm. sitä, mikä merkitys joutsenella oli karjalaisille. Kiehtovaa yhtäkaikki! Olen nukkunut viime aikoina muuten huomattavasti aiempaa paremmin - siitä en osaa sanoa, onko Uninen-Uneton viihtynytkin nykyisin nukkien seurassa, ja antanut tämän huonounisen nukkua rauhallisesti kunnon yöunia 💗
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti