Kuntoutuksen ja vajaatoimintapäivän antia

Vuoden kolmannen kuukauden nimen alkuperästä on jo esitetty kaksikin vaihtoehtoista ja edelleen epävarmoina pidettävää selitystä. Toisen mukaan maaliskuu liittyisi sanaan maa tai siitä johdettuun adjektiiviin maallinen, ja nimitystä on selitetty siten, että maaliskuussa maa alkaa paljastua. (kotus.fi.)

Huhtikuussa 1974 perustettu Kunnonpaikka sijaitsee Vuorelassa Siilinjärvellä, noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Kuopiosta.

 Jotkut samassa veneessä olevat ovat pyytäneet, että kirjoita blogiisi asioista, mitä opit esim. siellä  sydänkuntoutuksessa. Samalla kun nyt luen muistiinpanojani ja kirjoitan pohdinnoistani, tulee samalla sisäistettyä paremmin saatua tietoa. Kirjoittaminenhan on ollut minulle aina myös se omin tapa jäsentää asioita. Sydänkuntoutuksen elämäntapasuositukset sopivat mielestäni hyvin kenelle vain terveellisiin elämäntapoihin pyrkivälle. Aluksi koostetta kardiologien ja sairaanhoitajien luentojen pohjalta. Lähteenäni ovat sydänkuntoutuksen 17 - 21.2.20 ja PKKS:n (Siun Sote) vajaatoimintapäivän 25.2.20 luentomuistiinpanoni.

Näkymä kuntoutuspaikan majoitushuoneen parvekkeelta Kallaveden suuntaan. Ruoho vihertää...

 Kysyin luennolla 17.2, voiko pitkittyneen stressin, surujen ja siitä usein johtuneiden univaikeuksien yhteisvaikutuksena olla suurentunut riski sairastua sydänsairauteen. Vastaus oli suora: kyllä voi. Se voi yhtenä tekijänä vaikuttaa konkreettisestikin edesvaikuttamamalla elimistön välittäjäaineiden ns. sekaisin menoa ja sydänlihasvaurion syntymistä. Toisaalta mm. sydän.fi kirjoittaa ns. takotsubo-oireyhtymästä (särkyneen sydämen syndroomasta), johon liittyy sydänlihaksen supistumisen lamaantumista, ja se on ilmeisesti yleisin vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla 😳 Monesti taipumus sairastua sydänsairauteen on geneettinen, mutta kaikilta ei ymmärtääkseni löydy sitä geneettistäkään taipumusta. Olen miettinyt paljon mm. kiusaamista, ja sen kohteeksi joutuminen voi toisinaan olla se kuuluisa viimeinen pisara, mikä lopulta laukaisee sairauden. Oireet kehittyvät yleensä hitaasti (kohdallani tuo aika lienee ollut n. 2 vuotta), ja sairaus voi siis laueta vasta vuosienkin kuluttua rankoista kokemuksista. Nyt eläkkeellä ollessani olen kiinnittänyt mielestäni hyvinkin tietoisesti huomiota rajaamiseen: pois stressiä ja mielipahaa aiheuttavat asiat. Ainahan se ei omassa varassa ole, mutta yllättävän usein on - ainakin eläkkeellä.

Vapaa-ajalla pääsi niin savusaunaan, karaoketansseihin kuin hartaushetkiinkin.
Kävelylenkilläni kävin katsomassa Toivalan v. 1808 taistelujen muistomerkkiä. 

 Luennoilla saimme kuulla, että sydämen omahoitoon kuuluu mm. metabolisen oireyhtymän välttäminen, mitä voi koettaa itse hoitaa liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla ja tietenkin alkoholia ja tupakkaa välttämällä. Kaksi jälkimmäistä eivät kuulu elämääni, mutta vyötärön ympäryksestä en kehtaa sanoa mitään... Suositusrajat ovat tiukat: naisilla vyötärönympärys 80 cm ja miehillä 94 cm. En siihen tosiaankaan yllä, vaikkakin BMI (painoindeksini) on normaalin rajoissa. MBO altistaa kuulemamme mukaan yllättävän monille muillekin sairauksille kuin sydänsairauksille. Lääkärit kannustavat liikkumaan: sydän joutuu liikunnassa tekemään lepoa enemmän työtä, ja kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoittelu parantavat ennustetta ja vaikuttavat fyysiseen suorituskykyyn. Vakaassa vaiheessa kannattaa lisätä pikkuhiljaa sykettä nostavaa liikuntaa. Kohdallani se tarkoittaisi ymmärtääkseni ns. intervalliharjoittelua. Kun esim. sauvakävelen, siinä hurahtaa helposti parikin tuntia luonnon ääniä ja välillä musiikkia tai henkilöhaastatteluja kuulokkeista kuunnellen. Fysioterapeutti kehotti kuitenkin ottamaan välillä nopeampia pyrähdyksiä vaikka sähkötolpanväli kerrallaan. Toki tasainen tallustaminenkin on hyväksi mm. hapen saannin kannalta. Erityisesti suurten lihaksien (reidet ja pakarat) hyvä kunto on tärkeää verenkierron kannalta. Vaakaa vahdin edelleenkin tarkkaan, tosin vajaatoiminnasta aiheutuva nesteen keräytyminen aiheuttaa jo kahden kilon painonnousun kolmessa vrk:ssa tai viiden kilon nousun viikossa. Sen varmaan huomaa jo silminkin erilaisina turvotuksina. Sellaisia minulla ei (vielä?) ole ollut. Tai oli kuntoutuksessa. Nilkat olivat iltaisin turvoksissa, mutta se lienee johtunut tavallista runsaammasta syömisestä ja istumisesta, luulen. Suolattoman kaurapuuro- ja perunakattilan ääreen kotiin palattua turvotus laski 😏 
Verenpaineista ja mm. kolestroliasioista kuulimme luennoilla myös paljon. Itselläni on ollut aina matalat verenpaineet ja nyt sydänlääkkeet todennäköisesti vielä alentavat niitä. Olen ymmärtänyt niin, että paineeni (keskimäärin 86/56) eivät ole vaaralliset, kun ei ole haittaavaa huimausta.  Tästä tutut usein kysyvät, että eikö sinulla ole jo hutera olo noilla paineilla. Olen vastannut että tietty vetämättömyyden tunne aika ajoittain voi johtua toki matalista paineista mutta myös melkein mistä vain, vaikka huonommin nukutusta yöstä. 

Laitanpa tähän muistiin vielä myös ne kolestrolisuositukset, koska taipumusta kolestrolin nousuun kohdallanikin on: kokonaiskolestroli-pitoisuus 5 mmol/l, LDL-kolestrolipitoisuus alle 3 mmol/l, HDL-pitoisuus (ns. hyvä kolestroli) naisilla yli 1,2, miehillä 1,0 ja triglyseridiarvot alle 1,7 mmol/l. Lihaa ja kovia rasvoja käytän nykyään vain vähän, mikä voi niitä kolestroliarvoja parantaa. Kananmunia käytän, mutta siitä en jaksa ottaa pulttia, koska käyttöni on kohtuullista. Mutta mikä sitten on kohtuus? Suositukset sanovat, että max 3 munaa viikossa. Hyvä niin, tarkat luvut sopivat hyvin tällaiselle "holopaiselle" (viittaus Syke-sarjan hahmoon) 😁  

Kunnonpaikassa oli todella herkulliset ruuat 😋 Koetin noudattaa lautasmallia sielläkin - välillä siinä paremmin ja välillä huonommin onnistuen...

 Ravitsemuksesta on tässä(kin) koosteessani enemmän, seurasinhan lähteenä käyttämiäni ravitsemusterapeuttien luentoja herkeämättömällä mielenkiinnolla, joskin niissä paljon tuttua asiaa jo olikin. Kertaus on kuitenkin aina paikallaan. Toisaalta ravitsemusterapeutti oli eräs nuoruuteni unelma-ammattikin! Taipumukset sitten ohjasivat muille urille: muistan, että ravitsemusterapian opinnoissa tärkeät fysiikka, kemia ja matematiikka eivät tosiaankaan olleet vahvuuksiani esim. iltalukiossa... 😎
Johtoajatuksena heti tähän alkuun: säännöllinen ateriarytmi on kaiken perusta 👍
Säännöllisten ateriavälien etuja ovat, että nälkä pysyy kurissa ja annoskoot kohtuullisina, ruuansulatus toimii paremmin, vatsavaivat vähenevät ja verensokeri pysyy tasaisena. Lisäksi syömisen hallinta helpottuu; on helpompi tehdä hyviä, päivittäisiä valintoja. Säännöllinen ateriarytmi on siinäkin kohtaa hyvä, että hampaatkaan eivät kestä jatkuvaa napostelua. Hyvä suun terveys edistää myös hyvää hoitotasapainoa sairaudessa kuin sairaudessa, näin ymmärsin.
Ruokavalion perustan muodostavat kasvikset, hedelmät ja marjat, täysjyväviljatuotteet, vähärasvaiset maitotuotteet, kala, kana, vähärasvainen liha ja kasvirasvat. Hiilareitten (hiilihydraattien) välttämisestä puhutaan usein painonhallinnan yhteydessä, mutta itse kallistun sille kannalle, että riippuu siitä, mitä hiilareita käyttää. Keitetty peruna, juurekset, ruis, kaura ja ohra ovat mielestäni hyviä hiilareitten lähteitä. Lisäksi ne ovat kotimaista lähiruokaa. Sokeri ja valkoiset jauhot taas eivät ole suositeltavia hiilareita, vaikka niitä välillä mieli tekeekin. Kohtuus on kuitenkin hyvä ohjenuora tässäkin, kahvipulla silloin tällöin tuskin maalta merelle viskaa.
Pehmeä rasva on hyväksi elimistölle ja aivoille eli kasviöljyt kuten rypsi-, rapsi-, pellavansiemenöljyt.  Lisäksi hyviä ovat pehmeät margariinit (väh. 60 % rasvaa), öljypitoiset salaatinkastikkeet ja pähkinät sekä siemenet. Rasvaista kalaa tulisi syödä 2 - 3 kertaa viikossa. Itse suosin lähiruokaa, en esim. avokadoa, jota usein suositellaan. Goji-marjojen ja vastaavien sijaan suosikkejani ovat kotimaiset marjat. Kalaöljykapseleita kannattaa välttää, jos käyttää laillani esim. Eliquis-lääkettä (se on kansankielellä nk. verenohennuslääke).
Proteiini on tärkeää erityisesti ikääntyessä. Hyvä ohjenuora on n. yksi gramma proteiinia päivässä painokiloa kohden. Esim. itselläni se on hieman vajaa 70 g proteiinia päivässä, ja hyvä on muistaa, että ikääntyneille suositellaan enemmän, ts. suositus on jopa noin 1,4 g/painokilo. Proteiinin riittävä saanti edesauttaa luuston, lihasten, sydämen ja verisuonten hyvää kuntoa.
Kuituun pitää ainakin itseni kiinnittää enemmän huomiota. Se lisää kylläisyyden tunnetta, tasoittaa verensokerin nousua, auttaa painonhallinnassa ja kolesterolin hallinnassa. Lisäksi kuitu hoitaa suolistoa ja edistää paksusuolen terveyttä ja ehkäisee aikuistyypin diabetesta. Kuitusuositus on naisilla vähintään 25 g päivässä ja miehillä 35 g päivässä. Hyvä saattaisi olla, jos päivän ruuissani olisi peräti 40 g kuitua. Leivässä tulisi olla vähintään kuusi grammaa kuitua sadassa grammassa, ja tavakseni onkin tullut vilkaista leipäpussista se tuotteen kuitumäärä ennen ostoskoriin laittamista.
Suolan käyttöä olen vähentänyt paljonkin. En enää lisää suolaa keitinveteen ja vältän suolan lisäämistä ruokapöydässä. Saunajuomana käytän kivennäisvettä, aiemmin oli vissyäkin, mutta siitä luovuin natriumin (suolan) vuoksi. Suositus on lopulta kuitenkin vain max 5 g suolaa päivässä, eli tosi vähän. Suolan käytön vähentämisestä on ilmeisesti monia hyötyjä: mahasyöpäriskin pieneneminen, korkean verenpaineen madaltuminen, luuston säästäminen ja kuulemani mukaan jopa muistisairauksien riskin pieneneminen.
Ikääntyessä elimistö muuttuu, ja sitäkään en tiennyt, että D-vitamiini muodostuu iholla alle 60-vuotiailla, näin ei siis välttämättä ole enää meillä ikääntyneemmillä 😯 
Jos suolisto reistailee, ns. foodmap-ruokavalio voi toimia joillakin kuuriluontoisesti, mutta toisilla jo kahvin pois jättäminen tai ruisleivän vaihtaminen kauraleipään voi rauhoittaa vatsaa. Kohdallani olen joutunut rajoittamaan kahvia, ja kuulin luennoilla, että max neljä tavallista kahvikupillista (ei mukillista!) päivässä olisi jo se enimmäismäärä.

Liike on lääke! Kunnonpaikan kylpyläosastolla sai harrastaa allasjumppaa niin monitorilta kuin kasvokkainkin ohjattuna. 

 Painonhallinnassa vanha tuttu lautasmalli on edelleenkin kunniassaan ja energiaa pitäisi saada vain tarpeen mukaan. Kasviksia tulisi käyttää se puoli kg päivässä. Jos mauttomiksi kokemansa kasvikset tökkivät talvella, niitä voisi lisäillä melkein ruokaan kuin ruokaan ja syödä kypsinä ja sopivasti maustettuina. Marttojen kursseilla olen oppinut monipuolisempaa mausteiden käyttöä, silloin ei se suolakaan ole maustamisen pääroolissa 😉 
Sydänterveyden kannalta tavoitteena on ehkäistä lihavuutta ja pysyä normaalipainoisena syömällä monipuolisesti ja kohtuullisesti sekä liikkumalla säännöllisesti ja riittävästi, jolloin energian saanti ja kulutus ovat tasapainossa. Hyvällä ravitsemuksella voi ehkäistä lihaskatoakin. Laihduttamisessa on tärkeää vähentää päivittäistä energian saantia niin, että se johtaa hitaaseen painonpudotukseen ja pysyvään painonhallintaan. Jo 5–10 %:n painonpudotuksesta on terveyden kannalta hyötyä! Pysyvä laihtuminen edellyttää pysyviä elämäntapamuutoksia, kuurit eivät kanna pitkälle, sen olen itsekin joutunut toteamaan. Jo pelkästään siirtyminen sydänystävälliseen ruokavalioon voi olla riittävä muutos. Koetan seurata ruokapakkausten sydänmerkkiä!
Liikunta ja arkiaktiivisuus sekä riittävä uni ja stressinhallinta auttavat painonhallinnassa.  Ainakin itselläni pitää olla mahdollisimman yksinkertainen systeemi (rutiini?), jota voin toteuttaa ja josta pystyy muokkaamaan itselle sopivan elämäntavan. Sitä pitäisi jaksaa toteuttaa myös esim. valvoneena tai silloin, kun energiaa ei ole minkään ylimääräisen miettimiseen. Minulle on kyllä elämän mittainen oppiläksy ymmärtää unen ja levon merkitys jaksamiselle ja terveydelle! Työvuosina kärsin univaikeuksista, mutta nyt vapaalla ollessa se vaiva on helpottanut. 

Myös säännöllinen liikunta on tärkeää ja se toimii painonhallinnan/laihduttamisen tukena, mutta ruokavalio on kuitenkin siinä ratkaisevimmassa asemassa.
Tiivistys ravitsemusterapeutin luennoilta, eli normaalipainossa pysyminen pähkinänkuoressa: ateriarytmin säännöllisyys; annoskokojen kohtuullistaminen; energiatiheyden pienentäminen; kasvisten, marjojen tai hedelmien käytön lisääminen joka aterialla; kuidun saannin lisääminen käyttämällä täysjyväviljavalmisteita, palkokasveja, maustamattomia pähkinöitä, manteleita ja/tai siemeniä. Liiallisen rasvan, sokerin ja vähäkuituisten viljavalmisteiden käytön vähentäminen; riittävä proteiinin saanti; alkoholin käytön vähentäminen minimiinsä tai sen käytön lopettaminen ja suolan saannin vähentäminen. Janojuomana vesi on paras ja nestesuositukseksi mainittiin noin 1,5 litraa päivässä.
(Lähteinä käytin sydänkuntoutuksen 17 - 21.2.20 ravitsemusterapeutin luentojen ja PKKS:n (Siun Sote) vajaatoimintapäivän 25.2.20 ravitsemusterapeutin luennon muistiinpanojani.)

Luonani kävi mielihyväkseni vieraitakin kuntoutusviikolla. Tämä ihana kukkakimppu on tuliainen ystävältä 💚

Fysioterapeutin 19.2 tekemässä kävelytestissä sain ilokseni hyvät tulokset. Viitearvo ylittyi ja tässä kuuden minuutin testissä kävelynopeudekseni todettiin 5,6 km/tunnissa. Olen tyytyväinen tulokseen 😀 Sauvakävelyyn ja pyöräilyyn kannustettiin edelleenkin. Hiihtoa ja uintia harrastin aiemmin, mutta nyt ne ovat jääneet. Hiihto on tehokas kuntoilumuoto hyväkuntoiselle, ja kaipa sitä voisi jälleen aloitella vähitellen vauhtia lisäten ja maaston vaikeusasteen huomioiden. Fysioterapeutin luennolla kuulimme, että jos haluaa muutoksia (esim. jaksamisen kohentaminen tai painon pudotus), pitäisi liikkua vähintään puoli tuntia päivässä reilusti hikeen asti. Toki pakkanen (ja kesällä helle) voi pahentaa kielteistä rasitusta, mikä ei ole sydänpotilaalle välttämättä hyväksi. Synttärilahjaksi saamani aktiivisuusranneke on osoittautunut erinomaiseksi kaveriksi mm. sykkeiden seurailussa. Olen ymmärtänyt niin, että jos syke ja hengästyminen palautuvat rasituksen jälkeen sille matalammalle tasolle (eikä ole hengenahdistusta), kaikki on ok.  

Saimme kuunnella upeaa Nyt viuluni soikoon, musiikin siivin maailmalla -konserttia torstaina 20.2.2020 klo 20 - 21 Kunnonpaikan ravintolassa. Henna Korhonen soitti viulua ja lauloi ah niin ihanasti iki-vihreitä sävelmiä ja mm. elokuvamusiikkia. Hänen isänsä Pauli Huttunen säesti pianolla ja harmonikalla. Kaunista 👍❤

 Sosionomin luennolla sydänkuntoutuksessa saimme kattavan tietopaketin mm. sairauteen liittyvästä sosiaaliturvasta. Itselleni (aiemmin 63 vuotta terveen päiviä viettäneelle) uusi asia oli, että kun julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto 683 e  (v. 2020 - 2021) täyttyy, yhteiskunta tulee vastaan, ja palvelut ovat sen jälkeen pääsääntöisesti veloituksettomia. Terveyspalvelujen käyttäjän on itsensä seurattava maksukaton täyttymistä ja säilytettävä alkuperäiset kuitit.  Myös se oli minulle uutta, että matkakorvauksissa omavastuu on 25 euroa/suunta. Joensuu - Kuopio -linja-autossa matka maksoi suuntaansa noin 17 e, joten korvausta siitä ei tule. Näissäkin on kuitenkin vuosiomavastuu 300 e, ja kun se ylittyy, ylittyvä osa korvataan kokonaan. Kuitit kannattaa säilyttää etenkin, jos arvioi käyttävänsä sairauteen liittyvään matkustamiseen enemmän kuin sen 300 e vuodessa. Jos taksia terveysasioissa käyttää, kannattaa muistaa myös se, mistä taksin tilaa. Kun olin viime toukokuussa Hämeessä sopeutumisvalmennuskurssilla, jouduin tilaamaan taksin kuntoutuspaikasta rautatieasemalle (bussiyhteyttä ei tuolloin ollut). En kuitenkaan tiennyt vielä silloin sitä, että taksi pitää tilata aina alueellisesta tilausnumerosta, jos toivoo että Kela korvaa matkakuluja. En saanut korvausta, koska tilaamani taksi ei kuulunut alueellisen tilausnumeron piiriin 😒 
Lääkekorvausta maksetaan, kun alkuomavastuu 50 e on täyttynyt. Alkuomavastuu kerryttää lääkkeiden vuosiomavastuuta (ns. lääkekattoa), mikä on v. 2020 kaikkiaan 577,66 e. Tämän jälkeen korvausjärjestelmän piiriin kuuluvista lääkkeistä maksetaan vain se pieni omavastuu eli 2,50 e/lääke. Erityiskorvattavista lääkkeistä saa erityiskorvauksen siitä päivämäärästä alkaen, kun lääkärinlausunto (B-lausunto) on saapunut Kelaan.  Apteekki palvelee mielestäni hyvin; sieltä tulee hyvissä ajoin tekstiviesti, kun lääke on loppumassa. Olen muutenkin saanut mielestäni hyvää ja monipuolista opastusta apteekista.

Vajaatoimintapäivä oli 25.2.20 Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Sen ovet avautuivat jo 11.2.1953, ja se se lieneekin Suomen vanhin keskussairaalarakennus.

Lopuksi vielä maaliskuun jälkipuoliskon suunnitelmistani. Nyt on tullut kaikkia mahdollisia tiedotuskanavia pitkin uutisointia koronasta, ja tietysti se jossain määrin huolestuttaa, miten se leviää jne. Onneksi tiedottaminen on vakiintunut pääosin asialliseksi, dramatisointi ja ylenmääräinen kohkaaminen on vähentynyt. Olen mielestäni luotettavien lähteiden pohjalta saanut käsityksen, että perusterveille se ei aiheuta juurikaan suurempaa riskiä kuin esim. tavallinen kausi-infulenssa. Rokotus kausi-infulenssaan on hankittu jo viikkoja sitten. Olen toki senkin ymmärtänyt tiedotteista, että ikäihmiset, sydän- ja keuhkosairaat ovat riskiryhmässä... 😢

 

Karkauspäivänä 29.2.2020 matkailin Sortavalassa martta-kavereiden Jaanan ja Liisan kanssa. Taustalla kevät-talven auringossa hohtava Sortavalan ortodoksinen kirkko. 

 En kuitenkaan (ainakaan vielä?) panikoidu runsaan parin viikon päästä olevan Espanjan matkani vuoksi, vaan asennoidun niin, että tartunnan voi saada huonolla tuurilla oikeastaan mistä vaan. Tietysti lentokentillä, asemilla yms. paikoissa joissa on valtavasti ihmisiä, riski on suurempi. Kannattaa tietenkin pestä käsiä mahdollisimman paljon ja käyttää käsidesiä tavallista ahkerampaan. Ja jos se vain suinkin on mahdollista, pitää koettaa välttää pärskijöitä! En ole ainakaan vielä perumassa matkaani, ja lentokoneeseen ajattelin ottaa varmuuden vuoksi mukaan jonkin kasvomaskin siltä varalta, jos lähipenkeillä (tiedotteiden mukaan noin kaksi penkkiriviä suuntaansa) istuu joku pärskijä tai selvästi flunssaisen näköinen tai -kuuloinen (yskii, aivastelee, niistää paljon jne.) 😷 Myös lääkkeitä kannattaa ottaa mukaan (varmuuden vuoksi) noin kuukauden satsi. Siitä on muistutettu asiapitoisissa tiedotteissa. Mistäpäs sitä koskaan tietää, vaikka joutuisi karanteeniin... Siitä on myös muistutettu, että matkustaessa lääkkeet on pakattava käsimatkatavaroihin ja tarkistettava, että matkavakuutus on sellainen, mikä korvaa myös mahdollisen sairaalaan joutumisen kulut siellä matkakohteessa. Hankin tuttavien vinkkaamana Kelasta myös EU-sairausvakuutuskortin, mikä helpottanee mahd. asiointia esim. terveyskeskuksessa siellä matkakohteessa. Olen koettanut ottaa huomioon kaiken mahdollisen, mikä vain ymmärrykseni rajoissa on. Eräs tuttu sanoi, että hän ei uskaltaisi sinun asemessani lähteä. Vaikka tietysti se mietityttää, kohdallani on kuitenkin sellainen tilanne, että olen suunnitellut tätä matkaa todella pitkään, ja olen sen jo kertaalleen loppuvuodesta -18 terveyssyistä  joutunut perumaankin. En siis niin ollen ole kovin herkkä nyt perumaan, voinhan tällä hetkellä hyvin.

Nyt riennän aurinkoiselle kylätielle, hohtavien hankien ja turkoosin taivaan maisemiin 💙 Kyläläiset ovat järjestäneet Vuonislahden laivarantaan ulkoilutapahtuman hiihtolomalaisten ja kaikkien muidenkin iloksi. Pieliselle pääsee luistelemaan ja vaikka potkukelkkailemaan. Siellä aion nauttia nuotiomakkaran, ja unohdan hetkeksi suolan ja kolestrolin - kohtuudella voi herkutella 😍