Kukkia, myrskyä, villivihanneksia ja kannanotto tasapuolisuuden tarpeeseen

Ihanat alppiruusut puulajipuistossa Linnunlahdella Vainoniemen huvilan lähistöllä.

Heinäkuulle en löytänyt muutamalla haulla Kotuksesta etymologiaa. Heinäkuun nimi juontunee siitä, että kesän lämpimimpänä aikana Suomessa korjataan heinä karjalle ja hevosille (Wikipedia 2020). 

Olemme olleet heinäkuun pääasiassa Vuonislahdessa, kun kumppanilla alkoi juhannukselta kuukauden kesälomansa. Kaupungissa on käyty lähinnä vain kukkienkastelu- ja pyykinpesureissuilla. Kuvasin nyt myös kaupunkiympäristön kukkia. Muun muassa alppiruusut kukkivat kesäkuun puolivälissä kauneimmillaan arboretumissa (puulajipuistossa) Linnunlahdella Vainoniemen huvilan risteyksessä.

Juhannusruusut kukkivat tänä kesänä tavallista myöhempään. Kuva on kaupunkikodin pihasta. 

Olen voinut tätä nykyä hyvinkin hyvin, silti alkukesän paahtava helle tuntui olossa jollain vaikeasti selitettävällä vähemmän mukavalla tavalla. Pitää vain koettaa muistaa ottaa rauhallisesti, se lienee tärkein muistisääntö tässä(kin) elämäntilanteessa. Stressiä olen pystynyt välttelemään hyvinkin tehokkaasti ja se näkyy mm. yöunissa. Sikeät ja katkottomat kahdeksan tunnin yöunet (pysyvänä olotilana) ovat todellista luxusta! 💝

Vahvat värit Marttalan rannassa vuorokauden vaihtuessa 6 - 7.7. 

 Sähköt olivat meillä Vuonislahdessa pisimmillään poikki kesä-heinäkuun vaihteessa n. 20 tuntia, naapurikylissä paljon pidempäänkin - jopa noin kolme vuorokautta. Edellisellä viikolla katko kesti 6 tuntia ja lyhyemmät sähkökatkot lisäksi. Tämä kesä on ollut säittensä puolesta hyvinkin erikoinen, ensin rutikuiva kausi paahtavine helteineen, sitten ennen näkemättömän rajut myrskyt ja rankkasateet 😳 Kiitollisuudella ajattelen niitä metsureita, sähköalan ammattilaisia ja mm. koneurakoitsijoita monia vuorokausia öitä myöten tehdystä vaativasta ja vaarallisestakin korjaustyöstä.

Vahvat puut kaatuivat juurineen myrskyn kourissa. Kuva Vuonislahden keskustasta. Varjo kuvaa mielestäni  varsin osuvasti ihmisen pienuutta ja voimien vähäisyyttä tuollaisessa tilanteessa 😶

 Luonto näyttää toden totta aina välillä voimansa. Vaikka pihamme tienoo oli myrskyn jäljiltä törkyisen näköinen puista katkeilleine oksineen ym., (kaikki irtonainen lenteli pitkin pihaa), pääsimme kuitenkin varsin vähällä tuosta todellisesta Raju Ilmasta ⚡ ☈. Vanha kansa sanoi, että kun ukkonen nousee ison veden esim. Pielisen yli, se on silloin todella raju. Ukkosen jyrinän ja veden kohinan jälkeen oli aina hetken ihmeen hiljaista. Aivan kuin luonto olisi kuulostellut. En ole koskaan ennen nähnyt tuossa salmellamme moisia tyrskyjä. Hetkeä ennen aallokkoa vielä uin siinä peilityynessä vedessä ilta-auringossa. Tänä kesänä olen muuten uinut jo peräti kolme kertaa, viime kesänä uinnit jäivät pientä kastautumista lukuun ottamatta väliin. Aiemminhan olen ollut mielestäni hyvinkin aktiivinen uija, mutta se loppusyksyn 2018 pysäytys teki siinä mielessä aran. Uimista ei ole kukaan kieltänyt, mutta olen vaan jostain syystä tullut araksi vedessä liikkujaksi 😔 

Marttojen yrttikurssilla opetettiin, että luonnonyrttejä voi kerätä kätevästi suodatinpusseihin 😊

Hellivänä puolena luonnolta ylistys poimulehdelle, nokkoselle ja vuohenputkelle 👍 Ei ole ihme, että poimulehdestä on niin monta myyttistäkin tarinaa, nätti se on kuin mikä pienine pisaroineen 💚 Jos haluaa kellanvihreää lankaa, poimulehti käy kuulemma värjäykseenkin. Somessa jotkut ovat kyselleet poimulehden käyttötarkoituksia. Se käynee oikeastaan mihin vain, missä miedonmakuisia villivihanneksia käytetään yleensäkin: salaatin lisäksi smoothiessä, teessä, wokissa, laatikkoruuissa tai vaikka uunikalan täytteenä. Itse en ole jälkimmäistä vielä kokeillut, mutta ehkäpä joskus. Muistelen jostain lukeneeni, että lääkekasvinakin poimulehteä on käytetty lievissä naistenvaivoissa.

Poimulehdellä tai nokkosella voi höystää munakkaankin. Tässä on poimulehteä ja sipulin ystävän suosimia kesäsipulin varsia silputtuina

Nokkosen kohdalla olen nyt pahemman kerran myöhässä, mutta onneksi sitä voi uudistaa kesän mittaan leikkaamalla kasvusto nurin, martat ohjeistavat. Sen jälkeen uutta kasvustoa voi hyödyntää kuten keväällä. Elokuussa voi kerätä nokkosen siemeniäkin. Niitä voi lisätä esimerkiksi puuron tai myslin joukkoon tai sämpylätaikinoihin, jogurttiin, smoothieen, leivän päälle, leipätaikinaan, munakkaaseen jne. Siementen käytössä samoin kuin muidenkin villikasvien käytössä on hyvä pitää välillä taukoa. Martat ohjeistavat, että ruoaksi valmistettaessa nokkoset on hyvä ensin kiehauttaa vähässä vedessä ja valuttaa ne hyvin siivilässä. Nokkosen lehtiä voi käyttää monenlaisiin ruokiin ja leivonnaisiin, keittoihin, munakkaisiin, ohukaisiin, piirakoihin ja sämpylätaikinoihin. Nokkosia voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla. Kuivattu nokkonen on vuohenputken lailla hyvä perusaines viherjauheeksikin 🌿. Ennen pakastamista nokkoset kiehautetaan ensin vähässä vedessä, sen jälkeen ne kaadetaan siivilään valumaan. Jäähtyneet nokkoset laitetaan pakastusrasioissa pakastimeen. Nokkosten keitinvettä voi käyttää hyödyksi monella tavalla, esimerkiksi hiusten huuhteluun ja kasvien lannoitteena. Viherpeukalo-sukulaiseni kertoi, että hän käyttää nokkosten keitinvettä kirvojen torjuntaan. (martat.fi.)

Vuohenputken lehdet ovat maukkaimmillaan pieninä. Suurempina niitä voi käyttää vaikka ruokien koristeluun

Vuohenputkea olen tänä kesänä käyttänyt lähinnä salaattina; huuhtelun jälkeen silppuan sen vaan pienemmäksi ja syön tuoreena vihreänä lisänä lämpimän ruuan ohessa. Vuohenputki on pihassamme kasvavan poimulehden lailla paitsi ilmaista ja luomua lähiruokaa, se ei kuole pois, vaikka en lannoittaisi tai kitke 😎 Yrttipenkistäni ovat hoidon puutteessa tainneet kadotakin kaikki muut paitsi ruohosipuli. Tänä keväänä sen kaveriksi istutettiin tädiltäni Vuokolta saatu raparperinjuurakko. Toivottavasti se sieltä Savon muhevasta mullasta ja viherpeukalon hellästä huomasta siirtyneenäkin viihtyy myös tämän patalaiskan kitkijän pihalla 🙏

Valkoinen akileija kukkii kaupunkikodin nurkalla

 Elokuun blogissani enemmän marjoista ja sienistä. Sen verran huhuja olen jo nyt kuullut, että lakkoja, metsämansikoita ja mustikoita tulisi tänä vuonna hyvin 😊👍 

Pinkki akileija Vuonislahden Marttalassa

Vakavammankin asian olen pyrkinyt ottamaan esille blogipäivityksissäni, yhteiskunnallisenkin, jos sellainen on mieltä askarruttanut. Tämänkertaisena hipaisuna tasapuolisuusasioita. Olen lukenut mökkioloissa niitä lehtiä, mitä yleensä tulee kaupunkireissuilla hankittua. Maija Törmänen kirjoitti Karjalaisessa 5.7.2020, että rahaa pitää liietä tasapuolisiin palveluihin myös laajoilla harvaan asutulla alueilla. Alueellisesti tasa-arvoisten palveluiden säilyttäminen on todella tärkeää. Merja Mäkisalo-Ropponen ja Seppo Eskelinen kirjoittivat heinäkuun Heilissä, että oikeudenmukainen rahoitus on turvattava Sote-maakunnassa ja suunnitteilla olevien rahoitusmallien on turvattava yhdenvertaiset palvelut kaikille. Palveluiden saatavuus on turvattava siis myös Pohjois-Karjalassa. Kyse on perustuslaillisten palveluiden turvaamisesta kaikkialla Suomessa, ja laajemmin ajatellen kyseessä on koko hyvinvointivaltion ylläpito ❤ 

Runsaina kukkivia pioneja olen kuvannut tänä kesänä paljon, mm. Joensuun ev.lut. kirkon ja Lieksan kirkon lähistöllä. Nämä vienosti tuoksuvat pinkit kaunokaiset ovat Marttalasta. 

Inspiraatiota lukemistani teksteistä sain aiheeseen, mitä olen pohtinut mielessäni paljonkin. Nämä asiat liippaavat henkilökohtaisestikin läheltä, onhan paitsi itselläni myös läheisilläni vakavia sairauksia. Nyt kun on ollut korona-rajoitusten ja kaikkien sosiaalisten harrastusten peruuntumisen vuoksi paljonkin enemmän joutoaikaa, olen seurannut somenkin kirjoittelua tavallista enemmän. Somessa esiintyy aina silloin tällöin viestiketjuja, joissa jotkut kirjoittajat kertovat, etteivät he saa terveydenhuollon palvelua tai erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvaan sairauteensa hoitoa kohtuullisessa ajassa tai riittävästi 😢 Toisinaan näihin ketjuihin tulee viesti/viestejä, joissa joku kirjoittaja kertookin saavansa kaikki mahdolliset terveyden ja sairaanhoidot julkisella puolella nopeasti ja tehokkaasti, myös julkisen hammashoidon, fysioterapian, taksikyydit eri palveluihin jne. 😀 Hyvä tietenkin, kun/jos niin on, mutta tasapuolisuuden julkisissa palveluissa pitäisi olla  ensisijaista. Noiden kirjoitusten mukaan vaihtelua samankin sairaanhoitopiirin alueella vaikuttaisi olevan paljonkin. Minua tietävämmät voivat kuvata sitä, mistä tämä mahdollisesti johtuu. 

Sammaloituneet portaat symboloivat tässä ajattomia arvoja, vahvoja tunteita, tasapuolisuuttakin. Kuva on Enon Heposärkän hautausmaalta 12.7.2020. Hautausmailla voisin kävellä vaikka kauan, tuntikausia tai tuntemattomammassa ympäristössä vaikka koko päivän. Ympärillä henkivä historia on vahvaa ja mieli alkaa pohtia muistomerkkien alla lepäävien kohtaloita. 

Epätasa-arvoiselta tuo kaikki edellä kuvattu tuntuu todellakin, ja joku heitti somessa kysymyksen, että jospa ihmiset ovat vain kuulleet tai ymmärtäneet väärin, tai kenties jotkut äärimmillään vain kertovat asioista kärjistetysti? Tai voiko tämä johtua siitä, ettei osata ottaa yhteyttä oikeaan henkilöön/tahoon palvelua saadakseen? Vai provosoiko joku somen viestiketjujen kirjoittelua kertomalla kokemuksistaan niin, että hän on/olisi syystä tai toisesta erityisasemassa, ja jos resurssien supistuttua ns. priorisoidaan, hän kyllä menee aina vaikka jonon ohi 💪 Toki se voi antaa joissakin yhteyksissä turvaakin, jos voi ajatella olevansa jotenkin erityisasemassa. Vaikeaa tietää, miten lienee? Itse en vastauksia tiedä, herättelen vain kysymyksiä. Ymmärrän joka tapauksessa kirjoittajien epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen, jos toisia samassa tilanteessa olevia esim. kehotetaan siirtymään vaikkapa hammashoidossa yksityiselle tmv., ja toinen kertoo saavansa julkisen palvelun aina sitä tarvitessaan. Julkiset palvelut kustannetaan yhdessä kootuilla veroeuroilla, joten palvelun pitäisi olla tasapuolista. Jotkut puhuvat siitäkin, että pitää osata vaatia 😠 Jos niin on, kuka vaatii heidän puolestaan, joilla ei ole enää voimia tai kykyä vaatia tai esim. ottaa yhteyttä niihin oikeisiin henkilöihin?

Eräs suosikkikukkani on perinteinen perenna ruskolilja, joka kukkii nyt parhaillaan myös täällä Marttalan pihassa. Tämä näkymä on Enon kirkon kiviaidan kupeelta 12.7.2020. Symboliikkaa tässäkin, kovaa ja pehmeän herkkää rinnakkain, molemmilla yhtäläinen arvo ja kauneus 💗💚💜

Rahalla saa yksityisiä palveluja tietenkin niin paljon kuin tarvitsee tai haluaa. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa yksityisiin palveluihin, vaikka siitä hieman yhteiskunnalta korvausta saisikin. Heitäkään ei voi moittia, jotka ajattelevat, että koska olen maksanut vuosikymmeniä veroja, minulla on oikeus julkisiin palveluihin niitä tarvitessani. Nämä asiat eivät ole toisaalta yksiselitteisiä; toisinaan hoidon saantiin voi vaikuttaa myös henkilön ikä tai se, onko hän monisairas tmv. Edellä esille ottamassani somekirjoittelussa ei kuitenkaan ollut sellaisesta kyse, vaan pikemminkin koettiin, että esim. eri alueilla asuvilla on erilaiset palvelut.

Nyt tämä kanava hiljenee taas muutamaksi viikoksi ja keskityn nauttimaan heinäkuun hehkeydestä - mitä se sitten tullessaan tuokin. Sitä samaa toivotan teille toisillekin 💕 🌸🌹🌺🌻🌼