Hiekasta hienoa ja soittimista sointuja jos jonkinlaisia

Ote Hiekkaa-tangosta:

“Tuo polku puiston laidan
Vei kautta portin kaidan
Luo vanhan kiviaidan
Ja ruusupensaat jo kätki sen

Hiekka vain
Pölynvalkoinen hiekka vain
Muuta ei jäljellä rakkaudestain
Kuin hiekka vain…” (alkuperäiset sanat Galletti Angelo)

Olin 22.7 mukana Sydänyhdistyksen järjestämällä bussimatkalla Kuhmon kamarimusiikkijuhlille. Tänä kesänä Kuhmon Kamarimusiikki (14. - 27.7.2019) viettää 50-vuotisjuhlaansa. Itselleni tämä oli vuosikymmeniin ensimmäinen kerta kamarimusiikkijuhlille. Matkustelen muutenkin nykyään vähän, mutta ajattelen niin, että sitten kun matkustaa, niistä harvoista matkoistaan nauttii moninkertaisesti enemmän 😉

Matkamme varrella pysähdyimme Juukaan ja ihailimme Juuan keskuspuistossa olevia hiekkaveistoksia. Muun muassa Reijo Taipaleen tunnetuksi tekemä Hiekka-tango alkoi soida mielessäni näitä romanttisia ja kauniita taideteoksia katsellessa 💚

Heinäkuussa 2019 olleen hiekanveiston SM-kilpailun teemana oli Juuan Elli. Elli matkusti laulun mukaan laivalla Lieksasta Joensuuhun, ollen samalla laulajan haaveiden kohde. Hiekkateokset tarjoavat katsojalle väliaikaisen elämyksen; pysyvimmäksi osaksi jää teoksesta otettu valokuva - siksi kuvasinkin ne kaikki, oheisena ovat mieltäni eniten puhutelleet teokset.  Yleisin toteutus on ollut naishahmon veistäminen, mutta veistoksissa on toki muitakin elementtejä. Töissä on nähtävillä niin tykkylumipuita, Kolin rinteitä kuin höyrylaivan savuakin. (Lähdetiedot: yle.fi 2019.)

Tämä teos todella puhutteli - ehkä se on kasvojen ilme?

Kolin laevalla Lieksasta poes...

Marika Walldénin voittajatyö  Aistikkaasti

Neito seilaa lemmityn luo käsilaukku kädessään 😉

Tässä näen Kolin ja Pielisen 💚

Vuonna 1816 valmistunut Kuhmon puukirkko tarjosi juhlavat puitteet konsertille

T. G. Tuhkasen maalaama alttaritaulu Jeesuksen ylösnousemus on maalattu vuonna 1951 (wikipedia 2019).

Kaarina Kaikkosen tilataideteos Lennokkaasti kiihdyttäen Kuhmo-talon edustalla. Kaikkonen on käyttänyt teostensa materiaalina käytöstä poistettuja vaatteita, joten Kuhmoon syntyi teos festivaalin vanhoista t-paidoista. Pari kesää sitten  Enon Louhi-talon pihalla oli samantyylinen taideteos - ilahduttavaa, teoksia kierrätysmateriaalista  😊               

Kuhmo-talon ylätasanteen ikkunoista avautui kaunis vesistönäkymä

Kopioin tähän alle kuhmofestivaalin sivuilta ohjelman konserteista, jotka kävimme seuraamassa 22.7 klo 11 ja klo 14.15. Molempien konserttien kesto oli runsas tunti ja kyllä se klassikkokonsertti Kuhmon kirkossa klo 11 - 12 valloitti tämän kävijän täysin. Minua ei haitannut, vaikka monet esitetyistä teoksista (erityisesti Mozart) ovat kai hyvinkin paljon kuultuja. Nautin konsertista täysillä ja aika tuntui menettävän merkityksensä näitä 1600- ja 1700-luvuilla sävellettyjä teoksia kuunnellessa. Festivaalikesän 2019 teema nostalgia sopi mielestäni tähän todella hyvin. Sain istumapaikan keskikäytävän varrelta penkin päästä, joten näin myös soittajat hyvin ja saatoin katsella samalla myös kirkon kaunista alttaritaulua. Olen aina mieltänyt olevani enemmän visuaalinen hahmottaja, joten mm. konserteissa esiintyjien ja miljöön katseleminen on myös tärkeää.

Mitä sitten sanoisin iltapäivän konsertista. Mmmmmmmm. Muistutan itselleni, että kun seuramatkalle lähtee, aika on rajattu, ja on valittava siitä ohjelmistosta, mikä ajoittuu juuri siihen päivään ja kellonaikaan. Itse jättäisin nyt tämän konsertin väliin. Myönteistä siinä kuitenkin oli se, että välinpitämättömäksi se ei jättänyt. Välinpitämättömyys on mielestäni se kaikkein tyhjin tunne, melkeinpä kuin kuolema. Kenties sävellysten luojien tarkoituksena onkin ollut herättely, jopa vaikuttaminen jollakin syvemmällä psykologisella tasolla. Ei voi tietää. En kuitenkaan halua sanoa, että makuasioitahan nämä, se olisi jonkinlainen rimanalitus itseltäni. Sanoin vieruskaverille konsertin loputtua, että minulle mieleen tuli se v.1837 julkaistu H. C. Andersenin satuklassikko Keisarin uudet vaatteet. Lopun tulkinnan jätän heille, jotka kenties tätä tekstiäni joskus lukevat... 😎.

Molemmissa konserteissa esiintyneet muusikot olivat upeita, iltapäivän konsertissa erityisesti nuori harmonikkataiteilija Heidi Luosujärvi. Ajattelin iltapäivän konserttia kuunnellessani, miltä heidän soittamanaan olisi kuulostanut muunlainen musiikki; jos he olisivat soittaneet vaikkapa Sibeliusta tai jotakin muuta klassikkoa. Uskon että se olisi ollut jotakin taivaallista. Nyt riitasoinnut repivät mieltäni ja korviani. Mutta siis - kokemus tämäkin!

Konsertti klo 11.00 Kuhmon kirkossa

Henry Purcell (1659—1695):
Chaconne g-molli Z. 730

Vanessa Szigeti
Tami Pohjola
Vladimir Mendelssohn
Lauri Kankkunen

Antonio Vivaldi (1678—1741):
Fagottikonsertto e-molli RV 484

Jaakko Luoma
Soo-Hyun Park
Karolina Weltrowska
Dana Zemtsov
Claude Frochaux
Tuomo Matero
Wolfgang Abendroth

Joseph Haydn (1732—1809):
Divertimento C-duuri Hob. IV:1 kahdelle huilulle ja sellolle "Lontoolainen trio" (1794)

Irina Stachinskaya
Niamh McKenna
Jozef Lupták

Joseph Haydn (1732—1809):
Divertimento G-duuri Hob. IV:2 kahdelle huilulle ja sellolle "Lontoolainen trio" (1794)

Irina Stachinskaya
Niamh McKenna
Jozef Lupták

W. A. Mozart (1756—1791):
Serenadi nro 13 G-duuri KV 525 jousille "Eine kleine Nachtmusik" (1787)

Mi-Sa Yang
Tami Pohjola
Annariina Jokela
Beata Antikainen
Odile Simon

Konsertti klo 14.15 Tuupalan alakoululla
 

Kalevi Aho (1949—):
Sonaatti nro 2 harmonikalle "Black Birds" (Mustat linnut) (1990)

Heidi Luosujärvi

Toshio Hosokawa (1955—):
Landscape IV (Maisema) jousikvintetille (Kuhmon Kamarimusiikin tilausteos 1993)

Meta4
Tuomo Matero

Magnus Lindberg (1958—):
…de Tartuffe, je crois jousikvartetille ja pianolle (Kuhmon Kamarimusiikin tilausteos 1981)

Meta4
Heini Kärkkäinen

Kiitos Sydänyhdistykselle ja oppaallemme Leena Käyhkölle antoisasta matkasta Kuhmon kamarimusiikkijuhlille ja Juuan hiekkataideteosten äärelle 💚