keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Konkreettisuutta puheisiin ja tavoitteisiin

Onkohan olemassa ongelmaa, mistä puhumatta jättäminen
auttaisi sen ratkaisemisessa?
(Positiivarit 31.1.2019).


Päätinpä tässä televisioitua eduskunnan välikysymystuntia odotellessani ottaa kantaa pariin mielessäni olleeseen asiaan. Yhteiskunnallisten asioitten seuraamiseen kun on nykyään huomattavasti enemmän aikaa. Lähes kaikki poliittiset puolueet ovat nostaneet esille huolestuttavalla vauhdilla etenevän ilmastonmuutoksen. Kansainväliset ilmastoraportit pysäyttävät epäilevimmänkin. Tämä kaikki herättää jälleen ajattelemaan tietysti myös sitä, mitä itse voin tehdä luonnon ja paremman tulevaisuuden puolesta. Tavaroita ja kulutusjätteitä kierrätetään aktiivisesti, lisäksi on tuunattu ja pienennetty ruokahävikkiä, suosittu kasvis- ja lähiruokaa ja eletty säästäväisesti. Muovikassit ovat jo ajat sitten vaihtuneet kestokasseihin. Veden kuluttaminen on rajattu välttämättömimpään. Juna tai linja-auto on pyritty valitsemaan yksityisauton sijaan, jos kohteeseen julkisella kyydillä pääsee. Tärkeitä asioita tietysti nuo kaikki ja kuten sananlasku sanoo: pienistä puroista isot joet syntyvät. Mutta riittääkö se? Kansainväliset päätökset ovat tietysti oleellisimpia, mutta niihin en tässä pienessä kirjoituksessani paneudu.
Mielestäni eräs paljon luontoa kuormittava kuluttamisen muoto on saanut varsin vähän palstatilaa, ja se on lentäminen. Tiuhaan lentämällä matkustavat pitänevät sitä ns. saavutettuna etunaan. Sähköiset viestintävälineet ja yhteydenpitomenetelmät ovat kehittyneet erittäin paljon, ja lentomatkan vaikkapa kokouspaikkaan voisi useinkin korvata esim. videoneuvottelulla, skypellä tai muulla vastaavalla etäyhteydellä.  Mieleen jäi eräskin tapaus, jossa työssään useisiin hankkeisiin hakeutunut totesi, että niiden etu on mahdollisuus runsaaseen matkustamiseen, hän kun niin tykkää matkustamisesta. Matkailu kai avartaa, mutta tämä ”reissaaja” voisi edes varata enemmän aikaa ja valita junan lentämisen sijaan - tai vielä parempi jos suosii esim. em. sähköisiä viestintäkeinoja.  

Jotkut rohkeat runsaaseen lentomatkustamiseen ja sen ilmastovaikutuksiin kantaa ottaneet ovat ehdottaneet lentoveron huomattavaakin tiukentamista, jopa sen kolmin- tai nelinkertaistamista. Itse maksaisin harkituista ja harvoista lentomatkoistani vaikka nelinkertaisen hinnan, kun sillä ¾:lla tehdään ympäristötekoja. Tämä olisi varmaankin järjestettävissä.

Alun mietelauseeseen viitaten monille lienee luontaista se, ettei epämukavia asioita halua ajatella tai niistä ei ainakaan halua puhua. Helpompaa on vain työntää ne ajattelussaan syrjään.  Silloin mieli on kevyt esim. suunnitellessa jälleen seuraavaa eksoottista kaukomatkaa. Joku taas voi puheissaan kannattaa voimakkaastikin vihreitä arvoja ja rummuttaa kestävän kehityksen puolesta, mutta käytännössä kuitenkin suosii runsasta (kerska?)kuluttamista ja mm. jatkuvaa lentomatkustamista.

Seuraavissa vaaleissa odotan sitä ehdokasta - ja toivottavasti heitä on useitakin, jotka ottavat vaaliteemakseen esim. lentoveron tiukentamisen tai muun turhan kuluttamisen nykyistä suuremman verottamisen. Konkretiaa kehiin! Mielestäni vaaliehdokkaan toteamus "kannatan kestävää kehitystä" tmv. on pelkkää diibadaabaata ilman konkreettisia esimerkkejä. Konkreettisia esimerkkejä esille nostava ehdokas saa toivottavasti näissä nykyoloissa runsasta kannatusta ja sanahelinät jäävät katveeseen.

Toisaalta myös pelkkä toteamus esim. ikäihmisten asioiden ajamisesta on vähintäänkin ontto. Eräs mielenkiintoni herättänyt ehdokas kirjoitti paikallislehdessä, että hän kannattaa joko pienten eläkkeitten korotusta tai huomattavaa veronalennusta/verovapautta niihin, ja rahat saataisiin siitä, että eläkkeitten yläraja rajattaisiin 3000 euroon per eläkkeen saaja.  Kyllä sillä summalla jo toimeen tulee, ja etenkin kun huomioi sen, että tuon suuruisen eläkkeen saajilla on mitä varmimmin muitakin varoja sukanvarressaan. Tällainen on mielestäni hienoa ja konkreettista: selkeä parannusehdotus ja samalla otettiin esille kohde, mistä rahat otetaan. Ensi huhtikuun vaaleissa tarkastelen herkällä otteella erityisesti vakiintuneitten ehdokkaitteni vaaliteemoja, kuinka konkreettisilla toimintamalleilla he näihin asioihin kantaa ottavat!

Vielä kukkii, mutta kuinka kauan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti